Remake-Omenin tullessa päätin katsastaa alkuperäisen version tästä kauhu klassikosta. Ja se todellakin kannatti.
Juoni menee pääpiirteittään näin: 6. kesäkuuta(kello 6 iltapäivällä,666!!!) mukavaan ja idylliseen perheeseen syntyy ihana ja suloinen pikkulapsi (vai syntyykö?) jolle annetaan nimeksi Damien. Kaikki tuntuu olevan hyvin, mies on hyvin menestyvä, lapsi ei ole kertaakaan sairastunut (eikö muka ole kummallista), ja mies ja nainen rakastavat toisiaan. Elämä on ihanaa. Mutta Damienin 5-vuotissynttäreillä kaikki paha saa alkuunsa. Isojen kekkereiden huomion varastaakin Damienin lapsenvahti hirttäytymällä. Onko tässä paholaisella sormensa pelissä? Tämän jälkeen perhe-elämä muuttuu aivan joksikin muuksi kuin hyväksi, ja saatanalliset voimat saavat vallan.
Tämän kauhuklassikon kantavia voimia on kyllä aivan mahtava tunnelma, joka kantaa leffan alusta loppuun leikiten, kertaakaan ei tarvinnut kelloa katsoa! Toisen erikoismaininnan ansaitsee aivan loistava musikaalinen puoli. Suorastaan hyytävä musiikki tekee yli puolet elokuvat kauhusta. Uskallan väittää että ilman loistavaa musiikkia elokuvaa ei kehtaisi edes sanoa kauhuelokuvaksi.
Näyttelijöistä sen verran, että Damienina oleva Harvey Stephens on jäätävä. Harmi, että pojan ainoa rooli jäi vaan tähän leffaan. Myös muut hoitavat roolinsa moitteettomasti. Tykkäsin etenkin päänäyttelijä Gregory Peckin suorituksesta.
Elokuvaa voi suositella kaikille. Jopa heikkohermoisillekin. Leffa ei ole juurikaan raaka, ainoastaan hyytävä tunnelma, joka välillä yltyy jopa sairaaksi, tekee elokuvasta pelottavan. Minä löysin elokuvasta kaiken hyvän elokuvan merkit, joten en voi muuta kun näyttää 5 pojoa tälle klassikolle. 70-luvulla sitä osattiin tehdä leffoja.
nimimerkki: juhnu
