FBI-agentti Richard Chancen pari kuolee ammuskelussa vain muutama päivä ennen eläkkeelle jäämistä. Chase ottaa murhan henkilökohtaisesti, ja päättää toimittaa syylliset vastuuseen teoistaan, hinnalla millä hyvänsä. Chance tietää, että kaiken takana on nerokas ja kylmäverinen rahanväärentäjä Masters, mutta todisteet puuttuvat. Niitä saadakseen Chance on valmis tappelemaan, rikkomaan lakia ja asettamaan oman henkensä vaakalaudalle…
William Friedkin on loistava ohjaaja, tiedettiinhän se jo. Elää ja kuolla L.A:ssa muistuttaa suuresti ohjaajaneron toista hienoa poliisileffaa, The French Connectionia (Kovaotteiset miehet, 1971), mutta viimeiseksi mainittu on selvästi parempi. Eipä silti, vaikeahan niin hyvää leffaa olisi ohittaa omassa lajissaan, enkä sitä odottanutkaan. To live and die in L.A. alkaa hieman hitaasti, ja kauhunväristyksiä aiheuttavat myös vahvasti kasarit vaatteet, käkkärät takatukat ja diskojumputus. Onneksi se kaikkein kasarein biisi, itse tunnusmusiikki, on jo tarpeeksi kasari ollakseen loistava. Näyttelijät ovat hyviä, kässäri on toimiva, lopussa jopa yllättävä, ja Friedkin vakuuttaa jälleen ohjaajan pallilla. Parhaimmillaan leffa on äärimmäisen intensiivisissä, realistisissa ja verisissä toimintakohtauksissa. Lopun mukava ylläri meinasi nostaa pisteet neljään, mutta hidas alku piti ne kolmessa ja puolessa. Hyvä trilleri, suosittelen ehdottomasti.
