Vietnamin sota on ohi, ja perheet odottelevat poikiaan takaisin. Moni perhe kuitenkin pettyy, koska pojat ovatkin kuolleet kentällä. Kuolleiden poikien vanhempia onnettomampia ovat ne, joille ilmoitetaan että poika on ”missing in action.” Eli että tämä on lähes varmasti kuollut, mutta entä jos ei sittenkään…? Näin ilmoitetaan Koreassa palvelleelle Eversti Rhodesille, joka alkaa tutkia tapahtumia, ja saa selville että Vietnamissa on vankileirejä, joilla pidetään amerikkalaisia sotavankeja. Valtio ei kuitenkaan halua lähteä heitä sieltä hakemaan, joten vanha sotaratsu ottaa ohjat omiin käsiinsä, ja kasaa tiimin poikansa vanhoista taistelutovereista.
Vietnamin sota on ilmeisesti ohjaaja Ted Kotcheffille tärkeä aihe, koska hän on puinut sen jälkeistä aikaa ainakin kahdessa leffassa, Taistelijassa ja tässä. Kummatkin ovat äijätoimintaelokuvia, jotka kuitenkin sisältävät kritiikkiä, eivätkä tosiaan kumartele tähtilippua. Ensimmäinen, Taistelija, esitti mielipiteensä Vietnamin veteraanien kohtelusta, ja tämä seuraava, Poikkeuksellista rohkeutta, antaa aika selvän kuvan siitä että äijät pitäis hakea kotio. No, siitä olisiko pitänyt, voi tietenkin jokainen vääntää oman mielipiteensä, olihan tuokin hieman kaksipiippuinen juttu… silloin kun elokuva tehtiin, niin kaikkia vankeja ei muistaakseni vielä oltu palautettu.
Gene Hackman tekee hienon roolityön, ja muutkin näyttelijät ovat hyviä. Ted Kotcheff ohjaa hyvin, ja kässäri on jees, joten mitäs tässä muuta, painukaa vuokraamoon ja katsastakaa hyvä toiminta/sotadraama.
