Muistojensa ruhjoma kapteeni Nathan Algren (Tom Cruise) saa työtarjouksen pieneltä japanilaismieheltä, Omuralta (Masato Harada) ja siirtyy kyseiseen kiivaasti modernisoituvaan maahan kouluttamaan uutta armeijaa keisari Meijin (Shichinosuke Nakamura) alaisuuteen. Rykmentti siirretään taisteluun ennenaikaisesti ja Algren joutuu kapinoivan samurain, Katsumoton (Ken Watanabe) vangiksi ja pitkänä vankeusaikanaan Algren oppii arvostamaan japanilaista kulttuuria. Paluu takaisin kapteeniksi ja kouluttajaksi ei olekaan mitenkään kiinnostavaa ja Algren valitsee siirtyä Katsumoton riveihin, suunnatonta ylivoimaa vastaan ja ilman moderneja aseita. Kapina murskautuu mielipuolisen sankarillisesti ja Katsumoto todellakin kuolee tavalla mihin hän oli valmistautunut. Kerrontaan antavat sävyä Algrenin päiväkirjat ja brittiläinen valokuvaaja Simon Graham (Timothy Spall) ja lopultakin palaamalla surmaamansa soturin lesken, Takan (Koyuki) luokse pääsee soturi rauhaan.
Edward Zwickin ohjaama ja Tom Cruisen tähdittämä historiallinen eepos ottaa luonnollisesti tiettyjä vapauksia tarkkuuden suhteen, mutta silti onnistuu kuvaamaan kaikkia osapuolia lämpimällä, rehellisellä otteella. Kuvasto kirsikkapuineen ja vilkkaine satamineen on kaunista ja ajankohta tulee vahvasti esille, kuten myös taistelemisen brutaali kauneus.
Tom Cruise on karistanut pois ärsyttävät maneerinsa ja toimii erinomaisesti pettyneenä ja juoppona jermuna jonka elämä kokee suuren mullistuksen, sillä hänen rohkeutensa taistelussa on suunnaton. Kuitenkin henkilökohtainen muutos ja vakaumuksen löytyminen on todellista ja elämäntapa jota hän kasvaa rakastamaan on kaunis, mutta vanhentunut.
Masato Harada edustaa uutta, muuttuvaa Japania ja osoittaa että muutos tarpeellisuudesta huolimatta ei ole kaikille hyväksi. Shichinosuke Nakamura taas jumalallisena keisari Meijinä ymmärtää paitsi muutoksen tarpeellisuuden myös oman identiteetin ja historian muistamisen tärkeyden. Timoth Spallin joviaali olemus on sopiva tarkkailijalle.
Ken Watanabe on kylläkin se todellinen voimatekijä. Hänestä huokuu Japanin suuren kansan hurjuus ja ylpeys ja kaikkien kansojen suurien kyky rohkaista ihmisiä valitsemaan oma tiensä ja käsitellä historiaa. Hänessä on myös myyttiä oikeasti uskovan fanaatikon hullua rohkeutta, sillä hänellä on koko elokuvan ajan valta valita toisin, mutta sen hintana on antautumisen häpeä mikä on suurin häpeä minkä [I]samurai[/I] voi kohdata. Tämän ylpeän rohkeuden vuoksi Katsumoto ei voi luopua taistelustaan ennen kuolemaansa.
Tarinana erinomaisen toimiva. Kuvaa ihmisen kasvamista todelliseksi, ehjäksi ja puhtaaksi ja samoin kuvaa vuosisatoja kestäneen elämäntavan katoamista uudistuksen tieltä.
