Western on viettänyt pitkään hiljaiseloa, mutta viime vuosina on genre saanut uutta eloa. Andrew Dominikin käsikirjoittama ja ohjaama ja Ridley Scottin osittain tuottama Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta todistaa, että genrellä on hyvät mahdollisuudet uutteen nousuun.
Kuten jo nimikin kertoo, niin elokuva käsittelee Jesse Jamesin (Pitt) viimeisiä hetkiä. Mutta elokuva keskittyy erittäin paljon murhaa edeltävään aikaa. Tässä kerrotaan lähinnä Jesse Jamesin ystävyydestä tulevaan murhaajaansa Robert Fordiin (Affleck).
Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta eroaa monesta muusta westernistä. Nyt ammuskelu ja ratsastaminen ympäriinsä on hyvin vähissä. Eikä muitakaan westernille tyypillisiä piirteitä juuri nähdä. Tämä on hyvin draamapainotteinen western. Dialogia on erittäin paljon, ja kertojaääntäkin hyödynnetään runsaasti. Myös varsinaista toimintaa on erittäin vähän. Joten jos on etsimässä jotain perinteistä westerniä, niin ainakaan tämä ei ole sellainen.
Jesse Jamesia ja Robert Fordia kuvataan erittäin hyvin ja uskottavasti. Tässä elokuvassa ei tavata mitään sankariylistystä, eikä muutenkaan olla mustavalkoisella asenteella liikkeellä. kummatkin miehet ovat tavallisia ihmisiä, jotka pyrkivät toteuttamaan omia unelmiaan. Heillä on myös omat heikkoutensa. Näyttelijäsuoritukset vain lisäävät hahmojen uskottavuutta. Brad Pitt tekee Jesse Jamesina yhden parhaimmista rooleistaan ja Casey Affleck on todella uskottava Robert Fordina. Tässä nähdään hyvin myös se, miten miehet saavuttivat maineensa.
Muutenkin tunnelmapuoleen on panostettu hyvin. Maisemat ovat todella upeita ja muutenkin yleiskuvaus on todella hienon näköistä. Tätä sävyttää vielä Nick Caven upea musiikki. Tunnelmaankin on toteutettu loistavasti. Homma pysyy kohtuullisen synkkänä ja painostavana. Elokuvan nimitapahtuman lähestyessä painostavuus huomaamatta lisääntyy.
Jesse Jamesin salamurha Robert Fordin toimesta on todella upea kuvaus kahden miehen ystävyydestä ja petoksesta. Hommaa ei mitenkään kaunistella ja tunnelma on kohdallaan. Vaikka elokuvalla on pituutta kaksi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia, niin ei juuri tylsiä hetkiä tule. Muutamaa kohtausta olisi tosin voitu vähän lyhentää, mutta homma toimii muuten mainiosti.
