Henkilöt ovat hyvinkin arveluttavia ja katsoja saa tosissaan kuvitella mitä heppujen pääkopissa oikein liikkuu.

10.6.2001 23:41

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Straw Dogs
Valmistusvuosi:1971
Pituus:112 min

Sohvaperunoiden meetingin jälkeen keho halusi rentoutua tietysti sohvalla ja yläpäätä on hyvä viihdyttää siinä samalla katsellen leffaa. Jälleen kerran Anttilan alelaarista mukaan kuluneella viikolla tarttunut pläjäys. Tapaus kiinnosti Dustin Hoffmanin takia, äijähän on ilmiömäinen näyttelijä. Tietty Sam Peckinpahin nimikin pisti kannessa silmään.

Englannin maaseudulle sijoittuva tarina. Dustin näyttelee tässä amerikkalaista hiukan omalaatuista matemaatikkoa, jolla on kaunis ja omalla tavallaan omalaatuinen vaimo. DVD:n kannessa kerrotaan että pariskunta on päätynyt Englantiin Amerikan väkivaltaisuuksia pakoon. Tätä ei leffassa selitellä kuitenkaan sen kummemmin.

Dustin esittää jäykkää heppua, jolle liitutaulun kaavat ja kaikenlainen järjestys ovat kaikki kaikessa. Vaimo ei saa mieheltään huomiota joten tämä päätyy provosoimaan maajusseja, joiden päätä käytös sekoittaa. Vaimosta ei oikein ota muutenkaan selvää mitä tämä tahtoo ja kenen kanssa. Dustinin esittämä matemaatikko tuntuu leffassa ensin aivan luuserilta. Tapahtumien vyöryttyä eteenpäin, löytyy hepusta kuitenkin oikea kotirambo jota ei niin vaan höykkyytetäkään. Päähenkilön luonteen muutoksessa on havaittavissa joitain samoja elementtejä kuin huomattavasti tuoreemmassa leffassa ”Rankka Päivä”.

Tämä tuntuu olevan alkupuolella ”Mitähän tuo meinaa” -leffa. Henkilöt ovat hyvinkin arveluttavia ja katsoja saa tosissaan kuvitella mitä heppujen pääkopissa oikein liikkuu. Kautta leffan viljellään paljon ”hikisiä” lähikuvia kuvastamaan henkilöiden fiiliksiä tilanteessa kuin tilanteessa.

Kyllähän tämä kannattaa katsoa varsinkin jos Dustinista näyttelijänä on kiinnostunut. Peckinpahilta aika tiukka ohjaus. Äijästä en muuta tahdo muistaa kuin ne hidastetut kuolemat länkkäreissä.

Ei tämä pääasissa vaanivameininkinen pläjäys jaksanut sytyttää Arskaa vaikka lopussa olikin päivän fiiliksen sopivaa mättöä. Ehkä joku toinen päivä arvio olisi voinut olla eri, mutta lähelle tätä se olisi silti mennyt… Arska tykittää ja jättää tapauksen ylistykset sekä kritisoinnit kritiikin ammattilaisille.

Arvosteltu: 10.06.2001

Lisää luettavaa