Heikkointa Shyamalania. Alkaa jo pikkuhiljaa huolestuttamaan miehen taso.

28.12.2008 23:39

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:The Happening
Valmistusvuosi:2008
Pituus:92 min

M. Night Shyamalanin ura ei ole ollut kovinkaan noususuhdanteinen. Vajaa kymmenen vuotta sitten mies ohjasi menestyselokuvan Kuudes aisti ja ponkaisi sillä maailmanmaineeseen. Sen jälkeen häneltä on tullut Unbreakable, joka on myös erinomainen ja jopa hieman aliarvostettu elokuva. Sitten tulivat Signs ja Kylä, jotka ovat heikompia kuin Shyamalanin kaksi aiempaa elokuvaa, mutta silti hyviä. Sitten taso alkoikin laskemaan selkeästi. Kahden vuoden takainen Lady in the Water teilattiin lähes yksinmielisesti. Itse pidän sitä ihan kohtuullisen hyvänä elokuvana, vaikka olikin siihen mennessä heikointa Shyamalania. The Happening on vielä heikompi tapaus, vaikkei nyt aivan niin huono kuin yleinen mielipide antaa ymmärtää. Alkaa kuitenkin jo itseäni pikkasen huolestuttamaan miehen taso.

The Happeningia on parjattu todella paljon ja osittain ihan aiheestakin. Asiaan mennään jo alkumetreillä ja uhan aiheuttajaa ei esitellä heti alkumetreillä. Pientä piinaavaa meininkiä saadaan ihan kohtuullisesti aikaiseksi. Harmi vain, että homma mennään pilaamaan jo ennen elokuvan puoltaväliä, jolloin katsoja tajuaa, mikä aiheuttaa ihmisten oudot joukkoitsemurhat. Aika kummallinen ratkaisu mieheltä, jonka elokuvat yleensä jättävät ylläriratkaisun aivan loppumetreille. Toki pari piinaavaa kohtausta löytyy vielä paljastuksen jälkeenkin. Loppu kuitenkin jätetään hieman auki, mutta toivottavasti ei kuitenkaan tule mitään jatko-osaa.

Uhan lähteen liian aikaisen paljastumisen lisäksi elokuva sisältää muutenkin tolkuttomasti uskottavuusongelmia. Eivät Shyamalanin elokuvien juonenkäänteet kovin läheistä ja kriittistä tarkastelua kestä, mutta nyt mennään yli ja pahasti. Jo selitys ongelman aiheuttajasta on lähinnä naurettava. Muutama muukin täysin älytön mukatieteellinen juttu on mukana. Myös ihmisten reaktiot ovat todella epäaitoja. Epäilen vahvasti, että Shyamalan on vieraantunut muusta maailmasta. Kaikki ihmiset kun suhtautuvat melko tyynesti, kun ihmiset tekevät ympärillä itsemurhia. Eikä muutenkaan paniikista näy merkkiäkään. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa ihmiset odottavat juna-aseman aulassa ja kuulevat joukkokuolemista, mutta ovat silti täysin rauhallisia ja heidän ilmeistään voisi luulla, että New Yorkin pörssi on vain lievästi miinuksella eikä mitään sen kummempaa. Muutenkin kaikki vaikuttavat tunnekylmiltä. Kyllä Spielbergin Maailmojen sodassa paniikki tuli paremmin ilmi. Ja pakko sanoa, että jopa Roland Emmerichin maailmantuhospektaakkelitkin vaikuttavat realistisemmilta.

Eikä Shyamalan ole hahmojen kirjoittamisessakaan onnistunut yhtään sen paremmin. Mark Wahlbergin esittämä opettajahahmo on varmaan yksi elokuvahistorian kuivimpia hahmoja. Miehestä ei saa mitään irti. Hahmon kohtalo ei oikeastaan edes kiinnosta. Sama juttu on Zooey Deschanelin kohdalla. Hän näyttelee Wahlbergin hahmon vaimoa, mutta eipä silti saada tähänkään hahmoon mitään mielenkiintoa. Edes heidän välilleen ei saada mitään kipinää aikaiseksi. Heidän avioliittonsa on selvästi alamäessä, mutta hommasta ei vain saada mitään irti. Muut hahmot jäävät sitten pahasti sivuosiin, eikä heistä edes yritetä ottaa mitään irti. Myös dialogi on useimmiten varsin haukotuttavaa. Jos ei puhuta jotain täysin pseudotieteellistä, niin sitten päähahmopari selvittelee välejään toinen toistaan tönkömmillä reploilla. Toki muutama repliikki on ihan hyvä, mutta mitään ikimuistoista ei kuulla.

Mutta sentään kehnon kässärin vastapainoksi mukaan saadaan muutama piinaava kohtaus. Jännitystä saadaan välillä aikaiseksi. Myös itsemurhakohtaukset ovat aika säväyttäviä. Yllättävän monella tapaa voi päättää päivänsä. Vaikka The Happeningissa on lähinnä kehnosti kirjoitettuja hahmoja, niin toki pari ikimuistoista sivuhahmoa on saatu mukaan.

Vaikka The Happening on epäilemättä kehnointa Shyamalania, niin ei tämä aivan huonointa elokuvaa ole. Peruslähtökohta on todella hyvä ja paremmalla kässärillä tästä olisi voinut tulla ihan hyvä perusjännäri. Shyamalan osaa kyllä ohjata, mutta käsikirjoituspuolen voisi mies jättää jonkun ammattitaitoisemman hoidettavaksi. Pelkäänpä pahoin, että Shyamalan jää lyhyeksi tähdenlennoksi, joka muistetaan lähinnä Kuudennen aistin takia. Ja viihdyttäähän tämä koko kestonsa ajan heikkouksistaan huolimatta.

Arvosteltu: 28.12.2008

Lisää luettavaa