The Wolf of Wall Street on teemallinen jatko-osa Scorsesen Mafiaveljille sekä Casinolle. Tällä kertaa rehellisen elämänkertakuvauksen uhrina on Jordan Belfort. Siis kuka? No Wall Streetin susi. Armoton pörssimeklari, joka ei kaihtanut epärehellisiäkään keinoja tienataaksen järjettömästi rahaa. Elokuvan alussa Belfort, yllättäen pääroolissa Leonardo DiCaprio, kertoo tienaavansa vuodessa noin 49 miljoonaa. Tietysti hän myöntää olevansa katkera, sillä se ei ole edes miljoonaa viikossa. Belfortin touhuja seuratessa Mafiaveljien mafiosot ja Casinon herrasmiehet alkavat vaikuttaa kovin järkeviltä ja kohtuullisilta miehiltä. Saatana, Belfortin touhuissa ei ole minkäänlaista tolkkua. Hänen päivänsä toimistolla, kotona ja viihteellä koostuvat huumeiden käytöstä, seksistä ja irstailusta. Eikä tätä toimintaa harrasta vain Belfort vaan koko toimiston väki ja Belfortin lähipiiri. Ja koko juttu on Scorseselle tyypillisesti tositarina, ainakin jos Belfortin muistelmia on uskominen. Ei herran elämää ainakaan tylsäksi pääse haukkumaan.
Filmissä on todella tuore ja satiirinen ote, eikä elokuvan ohjaajaksi uskoisi yli 70-vuotiasta italialaistaustaista herrasmiestä. Sivuosiinkin on valittu tietenkin laadukkaita näyttelijöitä ja etenkin Matthew McConaughey on uskomattoman hyvä Belfortin mentorina, joka opettaa Belfortille muun muassa runkkaamisen ja huumeiden käyttämisen tärkeyden alalla. Myöskään Margot Robbie Belfortin vaimona ei jätä kylmäksi, vaikka hän ei aivan Sharon Stonelle pärjääkään Casinon vastaavassa roolissa. Kaiken kaikkiaan The Wolf of Wall Street on jälleen kerran herra Scorsesen taidonnäyte. Mies se osaa leffaa vääntää vuodesta toiseen, vaikka The Wolf ei aivan Scorsesen parhaimpien rinnalle ylläkään. Innolla odotetaan Scorsesen uutta aluevaltausta.
