Muistan vieläkin sen hetken kun katsoin nuorempana tämän elokuvan. Kauhukohdissa tietysti jännitin ja hurrasin kun Stallone näytti pahoille pojille kaapin paikan. Kun sitten Cobran DVD-julkaisu osui silmien eteen niin pääsinkin terästyttämään nostalgisia muistoja. Vuosien myötä muistikuvat tästä elokuvasta olivatkin päässeet karkuteille pääkopasta joten nyt oli hyvä tilaisuus ottaa itseäni niskasta kiinni. Koska olen aina pitänyt 80-luvun toimintapläjäyksistä, odotukseni Cobraa kohtaan olivat hyvin korkealla. Ja kyllähän Cobra olikin odotuksien arvoinen, piru vie.
Sylvester Stallone näyttelee kovakouraista poliisia Cobraa, joka haistattelee esimiehille pitkät ja antaa konnille isän kädestä. Pian Cobra saa uuden haastavan tehtävän kun hänen pitäisi suojella valokuvamalli Ingridia (Brigitte Nielsen), joka on sattunut näkemään kaupunkia piinaavan Yömurhaajan ja tämän joukkion suorittaman verilöylyn. Nyttemmin Yömurhaaja yrittää saada Ingridin vainajien listalle keinolla millä hyvänsä, mutta tehtävä ei osoittaudu helpoksi sillä Ingridilla on suojanaan kaupungin coolein ja kovin kyttä Cobra.
Cobra on aliarvostettu 80-luvun äksönpläjäys, joka räjäyttää katsojan tajunnan jo heti alkumetreillä kauppakohtauksen aikana. Nykyajan toimintaelokuviin tottuneille katsojille Cobra saattaa olla hidastempoinen mutta vanhan ajan toimintaelokuvien ystäville Cobra on herkullista actionia. Pääosassa leffassa fiilistelee Sylvester Stallone, joka sopii rooliinsa todella hyvin, eikä mies ole tämän leffan aikoihin sortunut mihinkään floppileffoihin. Brigitte Nielsenin näyttelijäsuorituksesta ei voi sanoa juuta eikä jaata sillä neidon tehtäväksi leffassa on jäänyt vain pelastettavan naisen rooli – mutta sehän on tämäntyylisille äijäelokuville vain hyvä asia. Muut näyttelijät hoitavat hommansa sitten ihan rutiinilla kotiin ilman sen kummempia Oscar-tason koulutuksia.
Kyllä 80-luvulla osattiin tehdä loistavia toimintaelokuvia ja Cobra vahvistaa sitä käsitystä entisestään. Kaiken komeuden kruunaa 80-lukulainen popmusiikki, joka soi elokuvassa ahkerasti. Musiikeista parhaiten mieleen jää tunnarin lisäksi Feel the Heat-kappale, joka sopii elokuvan tunnelmaan täydellisesti. Loppujen lopuksi erittäin suositeltava katselukokemus kaikille Syltyn faneille ja hyvän toimintaelokuvan ystäville.
nimimerkki: Mask
