Kaikkea sitä tulee mukaan napattua videovuokraamoreissulla. Ainakin siinä tapauksessa, jos erehtyy kauhuosastolle. Silloin voi käteen osua jotain b-luokan halpiskauhua, joka on ilmeisesti tehty suoraan videolevitykseen. Tällä kertaa sieltä tarrautui mukaan elokuva Seitsemän muumion aarre.
Halpiskauhuelokuvien tuttuun tyyliin juoni on aika olematon. Jonnekin Yhdysvaltojen ja Meksikon rajaseudulle espanjalaiset ovat kätkeneet vuosisatoja sitten aarteen. Sitä vartioimaan on pistetty seitsemän jesuiittapappia ikuisiksi ajoiksi. Nykyajassa lähettyvillä kaatuu vankien kuljetusauto ja vangit lähtevät lipettiin panttivangiksi ottamansa vartijan kanssa. He saavat kuulla aarteesta ja päättävät lähteä hakemaan sitä.
Juoni ei todellakaan ole sieltä omaperäisimmästä päästä. Kyllä sitä ennenkin on nähty monenmoisen ihmehiihtäjän jahtaavan aarretta, jonka olinpaikka on kirottu. Tässä tekeleessä pistetään yhteen pakettiin Indiana Jonesit ja Muumio-elokuvat. Elokuvaa vielä höystetään muutamilla muilla kliseillä. Tästä tekeleestä muodostuukin todella ennalta-arvattava. On helppo arvata jo heti alussa ketkä jäävät henkiin ja ketkä eivät. Muutenkaan tulevien tapahtumien arvaaminen ei ole vaikeaa.
Tämän pitäisi olla kauhuelokuva. On kyllä tekijöillä ollut aika erikoiset käsitykset kauhuelokuvasta. Tästä on kauhu aika kaukana. Homma ei toimi ollenkaan. Jo elokuvan musiikki on kauhuelokuvaan ja jopa trilleriin täysin sopimatonta. Sitä ei millään voi luonnehtia pelottavaksi. Ei tätä tekelettä voi muutenkaan sanoa pelottavaksi. Tässä ei edes yritetä luoda tunnelmaa hitaalla kauhun luomisella. Elokuva etenee melkein puoleenväliin asti ilman minkäänlaista tunnelmointia, mutta sitten alkaa suora toiminta ilman minkäänlaista ennakointia. Eikä loppupuoliskonkaan aikana kauhua pahemmin luoda. Parissa kohdassa saadaan juuri ja juuri jotain tunnelmaa aikaiseksi, mutta homma lässähtää melko pian.
Käsikirjoitukseltaan Seitsemän muumion aarre todella heikko. Hahmojen jutustelu on suorastaan tylsää kuunneltavaa. Itse asiassa repliikit ovat ennalta-arvattavia. Ei voi sanoa, että mielikuvitusta olisi käytetty. Myös hahmot on toteutettu todella tylsästi. Hahmot ovat suorastaan paperinohuita. Yhdessäkään hahmossa ei ole minkäänlaista särmää ja he eivät jää katsojalle millään tavalla mieleen. Eikä kehno näyttely ainakaan asiaa paranna. Tai sitten kehno näyttely johtuu äärimmäisen köyhästä kässäristä.
nimimerkki: Ville
