Trilogian viimeinen osa on yleensä se huonoin ja näin on tälläkin kertaa. Spider-manin kolmas tuleminen on kaikilta osa-alueiltaan huonompi kuin edeltäjänsä. Vähiten se on kuitenkin Raimin syytä. Suurin kompastuskivi tuntuu olevan käsikirjoitus.
Peter Parkerilla (Maguire) menee pitkästä aikaa todella hyvin. Hänet on viimein hyväksytty Spider-manina ja kansa rakastaa häntä. Myös suhde Mary Janeen (Dunst) kukoistaa, kun ei tarvitse enää salata mitään rakkaaltaan.
Kaiken ylle laskee kuitenkin varjo, kun paras ystävä Harry (Franco) lankeaa isänsä haamun pauloihin muuttuen itse uudeksi menninkäiseksi. Myös Ben-sedän oikeaksi murhaajaksi paljastunut vanki Flint Marco (Church) karkaa vankilasta ja pakomatkansa aikana putoaa eräänlaiseen hiukkaskiihdyttimeen muuttuen Hiekkamieheksi. Kaiken lisäksi avaruudesta putoaa pieni meteoriitti, joka tuo mukanaan mustan elävän organismin, symbiootin, joka tarttuu Spider-manin pukuun kiinni. Vaikka Peter nauttii aluksi uuden puvunsa voimakkaammista ominaisuuksista ja vallan tunteesta, niin hän saa huomata myös symbiootin herättämät pimeät puolet itsessään.
Jo itse juoni tuntuu sisältävän aivan liikaa kaikkea ja niin se valitettavasti onkin. Elokuvasta on vaikea saada mitään kunnon otetta, kun kaikkea on niin paljon, eikä mihinkään hahmoon syvennytä tarpeeksi. Hahmoja on varsinkin liikaa ja Venom on kirjoitettu väkisin mukaan, mikä on sääli. Kyseessä on kuitenkin yksi Hämiksen legendaarisimmista vihollisista ja olisi ansainnut enemmän ruutuaikaa. Ja myös paremman toteutuksen, sekä näyttelijän. On ymmärrettävää, että Harryn tarina piti kirjoittaa jotenkin loppuun ja symbioottikuvio on sinänsä ihan sopiva. Hiekkamiehen olisi voinut jättää kuitenkin pois ja keskittyä ainoastaan Harryyn ja symbiootin tuomiin vaikeuksiin. Symbiootti on jo itsessään jonkilainen ”vihollinen” Spider-manille, joten hänen kamppailunsa sitä ja Harrya vastaan olisi toiminut ihan hyvin. Ja itse Venom olisi voinut astua kehiin jo keskivaiheilla, saaden täten enemmän ruutuaikaa. Vaikeaa se kyllä onkin mahduttaa Venom vielä samaan elokuvaan, mutta nyt se ainakin on toteutettu todella kehnosti.
Vaikka Raimi ohjaa edelleen ihan kelvollisesti, on jotain selvästi tapahtunut edellisosiin verrattuna. Meno on jokseenkin väsähtyneempää ja latteampaa. Toimintakohtauksetkaan eivät jaksa oikein innostaa. Osittain tähän vaikuttaa myös säveltäjän muutos, mikä kummastuttaa itseäni kovasti. Edellisosat säveltänyt Danny Elfman on korvattu Christopher Youngilla, joka ei pääse lähellekään Elfmanin koskettavia säveliä. Musiikki, joka teki ykkös- ja kakkososista niin mahtavat loistaa poissaolollaan, mikä on sääli. Oikeanlaiseen fiilikseen ei leffan aikana missään vaiheessa pääse. Myös tehostepuolella on tehty rimanalitus. Miten on mahdollista, että ykkösosassakin oli paremmat tehosteet, vaikka se on tehty pienemmällä budjetilla ja viisi vuotta aiemmin?
Näyttelijät ovat jälleen ihan hyviä. Tobey Maguire jatkaa tutulla linjallaan pääosassa, mutta pääsee tällä kertaa myös hieman irroittelemaan. Kirsten Dunst ja James Franco tekevät jälleen ihan ok suoritukset. Hiekkamiehen roolissa nähtävä Thomas Haden Church on sopivan pökkelömäinen hahmossaan, vaikka jääkin kauas edellisosien pahiksista. Nautittavimmat sivuosat tekevät jälleen J.K. Simmons ja Bruce ”Ash” Cambell. Eniten minua kuitenkin ihmetyttää Topher Gracen valinta Eddie Brockin/Venomin rooliin. Grace on sinänsä ihan hyvä näyttelijä, mutta aivan liian hintelä ja pienikokoinen sarjakuvissa ja animaatioissa nähtyyn lihaksikkaaseen Eddie Brockiin verrattuna. Tämän leffan Venom on oikeastaan pienempi kuin itse Spider-man, vaikka pitäisi olla toisinpäin.
Ainiin täytyy mainita yksi huvittava seikka näistä trilogian elokuvista. Ykkösosassa Eddie Brockin nimi tulee esille Daily Buglen työntekijöissä, mutta tässä kolmosessa hän vasta ilmestyy koko taloon hakemaan töitä.
On elokuvalla kuitenkin hetkensäkin ja mukana on jälleen jännittäviä, kuin koskettaviakin hetkiä. Meno on astetta synkempää kuin edellisissä osissa, mikä on plussaa. Myös lopputaistelu on ensimmäistä kertaa tämän trilogian elokuvista oikeasti melko eeppinen, vaikkakin melko tökerösti toteutettu. Todellisena Spider-man fanina en voi kuitenkaan olla antamatta kolmea tähteä vähempää. Faneille on takuuvarma viihdepläjäys kyseessä.
