Lapsuusaikojeni lempisarjakuviin lukeutuva Daredevil oli toiminnallinen ja synkkä kuvaus sokeasta Matt Murdockista, joka ottaa lain omiin käsiinsä ja suojelee New Yorkin asukkaita kaikenlaisilta roistoilta. Mutta nyt ilmestyneessä Daredevil elokuvassa ei onnistuttu lähellekään yhtä hyvään suoritukseen kuin sarjakuva. Sarjakuvan synkkyys on kokonaan unohdettu, mutta toimintaa sentään löytyy mutta miten sen ottaa on taas eri asia.
Elokuva keskittyy ainoastaan näyttämiseen, jolloin siitä ei jää paljon käteen. Juoni on hatara ja tylsähkö, mutta toimii jossain kohdissa. Juonta ei voi paljon alkaa selvittämään, koska muuten tietäisi jo koko elokuvan, vaikkei näkisi sitä. Mutta sanottakoon sen, että jos on kiinnostunut elokuvasta tai aihepiiristä niin menee muutenkin elokuviin katsomaan sen vaikkei tietäisi juonta.
Myös voin sanoa, että elokuva on esittelyä, jolloin tietäneen että kyseessä on samanlaista esittelyä kuten muissa saman aihepiirin elokuvissa: X-men, Spiderman. Mutta se ei haittaisi jos juoneen olisi panostettu, kuten Spidermaniin.
Daredevilin näyttelijäkaarti on todella surkeata, ajatella Ben Affleck Daredevilinä, ukko näyttää elokuvassa siltä, että katsokaa meikkä saa paksun lompakon tästä. Colin Farrelin näyttelemä Bullseye on myös tylsän koominen esitys, jota ei jaksa kauan katsella. Itse Bullseye -hahmo on surkein hahmo mitä on ollut, kova, tarkka heittäjä ja päässään napakymppi, jippii. Entäpäs Jennifer Garnerin esittämä Elektra. No, oli Elektra kohtalaisen kiinnostava hahmo, mutta Garner pilasi sen. Garner oli hyvä Aliaksessa (nelosen tv-sarja) ja osasi esittää taistelulajien taitavaa naista. Mutta Daredevilissä hän oli kyllästyneen näköinen. Daredevilin paras hahmo oli Michael Clarke Dunkanin esittämä Kingpin. Kingpinhän on tukeva mutta voimakasrakenteinen mies, jolle ei vittuilla. Ja juuri tälläinen on Dunkan.
Mutta Daredevil on kuitenkin katsomisen arvoinen, jos on kiinnostunut supersankareista tai DD -sarjakuvasta.
