Tällaisia Brittiläisten viktoriaanisen ajan leffoja tulee katsottua harvemmin. Pitkästyttävän pukudraaman pelko ja briteille niin rakas luokkayhteiskunnissa rypeminen on monesti ikävystyttävää katsottavaa. Onneksi on olemassa ihana Kate Winslet, joka antaa myös aihetta tutustua brittien historiallisimpiin aikoihin sijoittuviin leffoihin. Tämä persoonallinen nuori näyttelijätär valloitti tämän katsojan aikaisemmin elokuvissa Titanic ja Heavenly Creatures.
Eletään 1800-luvun puolenvälin jälkeistä aikaa. Jude on pikkukylän kasvattama lukumies jonka haaveena on päästä yliopistoon oppiin ja täten nousemaan tietenkin ylempään luokkaan raskaasta työläislössistä. Ensimmäinen avioliitto menee vaimon karatessa puihin. Kaupunkiin muutettuaan hän alkaa elättämään itseään kivenhakkaajana. Kaupungissa hän tapaa myös vastakkaista sukupuolta olevan serkkunsa, johon myös rakastuu. Sukulaissuhde tietenkin estää sen kummemmat koukerot, ainakin alkajaisiksi…
Elokuva saa eeppisiä piirteitä sen edetessä vuodesta toiseen ja tarinan sijoittuessa ympäri Englantia. Luokkaerot tuodaan voimakkaasti esiin, välillä vähän turhankin osoittavasti. Työläisluokkaan kuuluvan Juden raskaasta rakkaudesta serkkuunsa kehittyy elinikäinen tragedia joka käännekohdassaan traumauttaa katsojaa rankemmalla kädellä. Elokuvan alkupuolisko junnaa aiheeseensa nähden turhankin intohimottomissa meiningeissä. Jos leffan alku- ja keskiosaassa olisi ollut hiemankin enemmän sinne kuuluvaa draivia saatettaisiin liikua klassikko-osastolla.
Michael Winterbottomin ohjaus on ajoittain erittäin synkkää. Lopun jaksot menevät jo jossain määrin kurjuuden maksimoinnin puolelle. Tämä on kuitenkin elokuvan vahvuus ja suola. Elokuva ei ole todellakaan pukudraama eikä valoisa rakkauskertomus. Se ei päätöksessään noudata minkäänlaista sääntöä vaan jättää katsojan lohduttomaan olotilaan.
Christopher Eccleston Judena synkistelee välillä tummine silmänalusineen liikaakin mutta, Kate Winslet vääntää loistavan roolin. Eläväisestä keskiluokkaisesta opettajattaren alusta ”kasvaa” esiin traaginen lohduton kärsijä. Aurinko ei aina paista risukasaan, suositellaan synkistelystä pitäville.
