Ennen kuin aikoihin on eletty Clint Eastwood oli tuntematon maailmalle. Sergio Leone toi hänet suureksi julkkikseksi Dollarit-trilogiallaan jonka viimeinen osa Hyvät, Pahat ja Rumat on täydellisyyttä hipova mestariteos. Nykyään Eastwoodia pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista henkilöistä elokuvien saralla. 23 vuotta sitten eli vuonna 1992 Eastwood toi viimeiset henkäyksensä Western-genrelle. Isäpappa Leonelta on paljon ammennettu vuosien saatossa ja se näkyy Unforgivenissä. Ihan yhtä omaperäinen Eastwood ei ohjaamisen kanssa ole kuin Leone, mutta hyvää jälkeä hän tästä onnistuu saamaan.
Unforgiven kertoo Eastwoodin näyttelemästä Bill Munnystä, joka oli nuoruudessaan kylmäverinen tappaja, ja osui keneen tahansa kuudestilaukeavallaan. Kun eräs nainen viillellään pahasti, tämän hyvät ystävät laittavat tuhannen dollarin palkkiot jos nämä kaksi veitsiniekkaa tapetaan. Munny innostuu tästä ja lähtee Ned Loganin (Morgan Freeman) ja The Schofield Kidin (Jaimz Woolvett) kanssa metsästysretkelle, samalla kun kovaluinen sheriffi Little Bill (Gene Hackman) yrittää estää tätä tapahtumasta.
Aloitetaan positiivisista asoista ensin. Elokuvan tarina on todella hyvä ja se seuraa tarkasti Western lajityypin ominaisuuksia. Ei kyllä tosin ihmekään koska Eastwood istuu johtajan tuolissa. Eastwood onnistuu myös kuvauksellaan loistavasti hienojen maisemien ja rajun maailman luomisessa. Valaistus on myös mainittava asia sillä se käyttää kynttilänvaloa ja luonnonvaloa hyvällä tasapainolla. Myöskin koko elokuvan tasapaino on hyvällä mallilla ja se kulkeekin jouhevasti eteenpäin.
Valitettavasti elokuvan näytteleminen ja käsikirjoitus kompuroi välillä aika pahasti. Onneksi Gene Hackman pelastaa näyttävällä suorituksellaan elokuvan näyttelypuolen, sillä välin kun muut yrittävät vaivalloisesti pysyä kivisellä tiellä ilman toista jalkaa Hackmanin perässä. Clint Eastwood alkaa olla vähän liian vanha tällaiseen rooliin, mutta lopussa hän pelastaa aika hyvinkin roolinsa. Tuntuu että Eastwoodin hahmo oli pikkaisen ylikirjoitettu. Hahmoa yritettiin liikaa syventää saamalla enemmän ja enemmän tietoa hänen menneisyydestään, eikä oikein missään vaiheessa häneen pysty samaistumaan. Jaimz Woolvett hieman ylinäyttelee ja hänenkin hahmo on hieman sekava. Morgan Freemanin Ned taas ei pääse koskaan kunnolla esille ja jääkin vähän turhaksi lisäksi.
Elokuva on visuaalisesti aika näyttävä ja sen piirissä aikaa käyttäneet henkilöt onnistuvat hyvin herättämään Villin lännen eloon. Pidän myös tästä pienestä kaupungista joka on kuin yksi hahmo itsessään. Puvustus on hienoa ja elokuvan henki saadaan hyvin esille. Raaka kuvaus Hackmanin ja Eastwoodin hahmoista värittävät hyin leffan tunnelmaa. Olisin kaivannut enemmän pontta vielä musiikin tekijöille ja Score jääkin aika laimeaksi. Toimintaa olisi voinut olla enemmän jotta elokuvan raakuus olisi kunnolla päässyt esiin. Elokuvan nimi Armoton kuulostaakin veriseltä ja toiminnan täytteiseltä Western rainalta.
Unforgiven kummiskin on hyvää aikaa ja sen parissa ei tule kyllästymään. Aivot ei suuria koettelemuksia tästä saa, joten leffan voi hyvinkin viettää muutaman cokiksen ja namupurkin kanssa.
