Edeltäjänsä tavoin juuri sopiva pala leffailtaan erityisesti rentoutumistarkoituksessa.

6.5.2008 20:04

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Transporter 2
Valmistusvuosi:2005
Pituus:87 min

Transportteri eli Frank Martin (Statham) on täällä taas! Siinä missä Statham on jatkanut Guy Ritchien Puuta, heinää ja muutama vesiperä- sekä Snatch -elokuvista alkanutta matkaansa kohti yhä suurempaa tähteyttä ja toimintatähden ikonia, päätyy hän rooleissaan takuuvarmemmin yhä sekopäisempiin temppuihin. Niitä on luvassa tässä Transporter –nimen alle naamioidun toimintavyörytyksen kakkososassa, jossa vauhtia piisaa reippaasti ykköstäkin enemmän.

Luc Besson käyttää jälleen tyypillisiä kikkojaan. Martin on, kuten edellisosassa tuli selväksi, entinen armeijan erikoismies. Tämä pätee noin sataan prosenttiin Bessonin käsikirjoittamien leffojen päähenkilöistä. Alussa ollaan, ykkösosan tapaa, parkkihallissa uuden auton kanssa valmiina kurvailemaan, päähenkilöllä on pelissä velvollisuuksien lisäksi henkilökohtaisuuksia ja tietenkin kaikki, mihin ajetaan, räjähtää. Ja kun viimeinen paljasti leffasta noin puolet, on hyvä raottaa myös hieman sitä toista puolta eli ”juonta”.

Martinilla on nyt menossa hieman erilainen duuni. Kun yleensä takapenkillä pyörivät hämäräluontoiset kuljetukset, niin nyt siellä istuu poliitikkoperheen poika. Kun tämä kidnapataan, joutuu Martin epäiltyjen listalle, alkaa räjähdysaltis matka maineen puhdistamiseksi.

Ja räjähdyksiähän sitten piisaa. Ja jollei räjähdyksiä, niin sitten ampumista, potkimista ja takaa-ajoa. Tapahtumapaikkana – tai pitäisiköhän paremminkin sanoa, että tuhoareenana – on Etelä-Ranskan sijaan Miami, ja tästä otetaan mahdollisimman paljon irti, kunhan toiminta alkaa. Nyt nimittäin piisaa mätkimistä vain ja ainoastaan sisätiloissa jokaista mahdollista irtonaista esinettä hyödyntäen, ja suurkaupungin kaduilla painetaan tuhatta ja sataa. Toiminta on paikoin päätöntä (huimimmillaan Martin hyppää Audillaan pysäköintihallista kadun yli rakenteilla olevaan taloon ja myöhemmin irrottaa pommin autonsa pohjasta ilmassa roikkuva nostokurjen koukun avulla), mutta jos vielä näiden kuvailujen jälkeen uskallat levyn laittaa asemaan, niin se takuulla palkitsee.

Statham on kolea kuten aina, joten ei siitä mitään. Sen sijaan muut näyttelijät ovat mukana lähinnä tarinan eteenpäin kuljetuksen kannalta, ja tarinalla viitaan tietenkin tilanteeseen, jossa toimintakohtauksen loputtua pitäisi jotenkin sulavan oloisesti päästä seuraavaan. Ehkä Kate Nautan esittämä pahis Lola voisi olla ihan onnistunut hahmo, ellei tätä olisi seksistisyydessään viety liian pitkälle vain nuoria poikia houkuttelemaan (tämä huomio siitä huolimatta, että itsekin kuulun kyseiseen ryhmään). Ykkösleffasta tuttu poliisiviranomainen Tarconi (François Berléand) pyörii myös mukana, mutta jää nokkeline saneluineen liian vähälle ruutuajalle. Kliseitä riittää ja myös virhebongarit saavat oman osuutensa.

Leffassa on silti tarpeelliset ainekset kolmen tähden tasolle yltämiseksi, ja se apukeino löytyy jo kolmasti korostetuista toimintakohtauksista. Vaikka edellä mainittuja päättömyyksiä löytyy, on toiminta vauhtiin pyörähtäessään mukaansa tempaavaa ja viihdyttävää. Erityisesti puhtaassa kaahailussa leffa on vahvimmillaan, ja myös Lolan ja Martinin räiskyvä (lue: räiskivä) ensikohtaaminen on mainitsemisen arvoinen.

Kaiken kaikkiaan Transporter 2 on edeltäjänsä tavoin huumaavuudessaan juuri sopiva pala leffailtaan erityisesti, jos tarkoituksena on rentoutua kunnolla. Sarjan kolmososa on jo tekeillä, ja Bessonin luodessa käsikirjoitusta Statham ja Berléand on saatu palaamaan rooleihinsa. Kun kakkososa on näin lupaava, jää myös kolmosta odottamaan mielellään. Kunhan vain Besson ei väkisin venytä tästä korvaajaa Taxi-sarjalle vaan tajuaa jättää leikin kesken ajoissa, kun ideat ovat vielä tuoreita.

Arvosteltu: 06.05.2008

Lisää luettavaa