Perusasiat selviksi. Blade Runner on helvetin hyvä elokuva. Mielestäni se on yksi merkittävimmistä sci-fi leffoista. Juonta ei kovin tarkkaan kannata kertoa. Tarina sijoittuu lähitulevaisuuteen. Ihmiset ovat ahtautuneita suurkaupungeiksi muuttuneisiin siirtokuntiin. On ihmisklooneja -replikantteja ja niitä jahtaavia palkkiometsästäjiä -Blade Runnereita.
Se mikä leffassa jaksaa olla kiehtovaa on siinä esiintyvä kuva tulevaisuuden miljööstä. Se on yksi onnistuneimpia ja omassa rujoudessaan tyylikkäimpiä tulevaisuuden maisemia. Kaikki on synkkää mutta niin kaunista. Kuva voisi olla jo suoraan sateisesta New Yorkista. Kuvaus itsessään on myös mestarillista. Ohjaaja Ridley Scott läväytti aikanaan toisen jättipotin heti mestarillisen Alienin jälkeen. Jotain tummasävyistä sukulaisuutta näissä leffoissa onkin.
Harrison Ford vetää roolin jolla Han Solot pääsee unohtumaan. Mielestäni juuri tämä leffa pisti kirvesmiehen näyttelijäuran lopulliseen nosteeseen. Rutger Hauer pääsi kerrankin näyttelemään ainoaan oikeaan leffaan. Ja tyylikkäästihän se homma sujui. Vahinko vaan ettei liftaripoika päässyt matkallaan pidemmälle. Onnistuneet ja mielenkiinoiset henkilöhahmot ovat myös leffan suola.
Tässä tapauksessahan on kyse Directors Cut -versiosta, joka poikkeaa hieman alkuperäisestä leffasta. Mm. loppu on hieman erilainen ja synkempi. Yksisarvisen ratsastuskohtaus ja sen yhteys korostuu, kertojan ääni on jätetty pois.
Blade Runner on leffa josta löytyy useita ulottuvuuksia. Sen voi katsoa älykköasenteella elämän filosofioita miettien. Sen voi töllöttää sikspäkki kainalossa röyhtäillen. Sen voi katsoa aina uudestaan. Tuollaiset seikat tekevät mielestäni elokuvasta loisteliaan. Suosittelen!
