Perustuu tositapahtumiin elokuvan alkaessa kertoo varmasti yhden asian sen loppupuolelta. Kaikkien tärkeiden henkilöiden tulevaisuudennäkymät on totta kai kerrottava katsojille, jotka eivät elokuvanaikaisista päivänselvistä vihjeistä jo henkilöiden elinkaarta hahmota. Tällä kertaa loppu on lajilleen epätyypillinen, jopa kaavoja rikkova tässä amerikkalaiseen jalkapalloon keskittyvässä nuortendraamassa.
Kun kasa amerikkalaisnuoria taistelee osavaltion mestaruudesta, alkavat tunteet tulla pintaan. Tai pinnan allehan ne jäävät, sieltä hiljalleen esiin nousevina. Lukion valmentaja Gaines (Billy Bob Thornton) on rauhallinen, keski-ikäinen mies, jonka tehtävänä on kasvattaa nuorista jalkapalloilijoista miehiä ja pelaajia. Tosin onneksi vain jalkapallokentällä. Amerikkalaisessa jalkapallossa pelaajia paiskotaan ja revitään, on tehtävä maali yksin ja kuitenkin yhdessä. Jokaisella on omat unelmansa, tahtonsa ja panoksensa pelissä.
Valmentaja uskoo pelaajiinsa, mutta huomauttaa voittamisen olevan tärkeää vain ulkopuolisille. Silti nuorille jalkapallo on elämä, ja elokuvassa eläminen tapahtuukin jalkapallon puitteissa. Mike (Lucas Black) on hiljainen ja itseensävetäytynyt, Don juoppoisänsä alituisen halveksunnan kohteena, Boobie (Luke) ylimielinen mestaripelaaja ja Chris kärsimättömänä tositoimintaa odottava tuleva lupaus sekä Brian (Hernandez) älykkö, jonka elämä ei ole maaleista riippuvainen.
Hyvin tavanomaisista lähtökohdista nuoret näyttelijät ponnistelevat herkistyttäviä roolisuorituksia, joissa nuoruuden kiihko, ahdistus ja unelmat tulevat lähelle katsojaa, eivätkä jää pelkiksi kiiltokuviksi. Thornton on pääosassa joukkueen valmentajaksi epätavallisen rauhallinen ja jopa poissaoleva. Silti hänen otteensa hahmoonsa on elokuvalle juuri sopiva, ei kaikkivoipa jumalahahmo vaan ammattinsa mukaisesti valmentaja.
Oliver Stone teki amerikkalaisesta jalkapallosta kunnianhimoisen tulkinnan (Any Given Sunday), mutta epäonnistui. Ohjaaja Peter Berg keskittyy jalkapalloon rahamaailman sijasta, muttei yllä samalla visuaaliselle ja vertauskuvalliselle tasolle kuin konkari-Stone. Jalkapallolla nivotaan selkeästi ja kauniisti nuoruus samaan yhteyteen. Tarpeeksi liikkuva ja kokeileva kuvaustyyli ei jätä katsojalle tylsiä kuvia katsottavaksi. Tempo on hyvää ja vikkelästi. Omaperäisyys vilahtelee välillä esiin, jalkapalloilu on kuvattu kiihkeällä ja dramaattisella kerronnalla.
Selvästi parhaimmat osuudet ovat Thorntonin äärellä, hänen ammattitaitonsa ei kuitenkaan peitä nuoria (Derek Luke kuvauksissa 30-vuotias!) alleen, mutta tukee heitä. Yhteispeli toimii, Garrett Hedlund ja Derek Luke esittäen mieleenpainuvimmat suoritukset nuorista näyttelijöistä.
Omaperäisemmällä ja jokseenkin vielä intohimoisemmalla otteella olisi syntynyt parempaa tulosta. Eurooppalaiselle katsojalle Friday Night Lights ja amerikkalainen jalkapallo eivät välttämättä herätä samoja tunteita kuin amerikkalaisissa. Samasta syystä USA:ssa menestyneen elokuvan teatterilevitys ei ulottunut Pohjois-Amerikkaa kauemmaksi. DVD onneksi on julkaistu.
nimimerkki: Martin van Wetten
