Johnny Depp ei näyttele kumpaakaan Benny & Joonin nimihenkilöistä, mutta varastaa mennen tullen shown Charles Chaplinin ja Buster Keatonin elkeitä matkivana Samina, joka asettuu elokuvan nimihenkilöiden (Quinnin sekä tämän mielisairasta siskoa esittävän Mastersonin) luokse asumaan tultuaan vaihdetuksi yösijaa serkkunsa toimesta pokeripöydän ääressä.
Välillä seurataan Bennyn tuskailua siskonsa puolesta, välillä Joonin ailahtelevaa elämää (elokuvan alussa kodinhoitaja nimittäin marssii ulos talosta lopullisesti) sekä lopulta näiden kahden elämää Samin kanssa. Samin tempaukset ovat käsittämättömän hyvin toteutettuja, osasyynä niiden alkuperäisyyden säilyttäminen, mutta toisaalta Johnny Deppin täydellisesti niihin sopivat näyttelijänlahjat ja olemus. Depp sai roolistaan kaksi eri ehdokkuutta parhaan näyttelijän tittelistä, ja on suoranainen ihme, ettei voittanut edes toista. Quinn ja Mastreson eivät ole huonoja valintoja lievästi omituisiksi sisaruksiksi, mutta heille käy kuten kaikille Johnny Deppin ympärillä yleensä: he jäävät varjoon.
Eniten elokuvassa häiritsee tekijöiden paikoittain melko ristiriitainen suhtautuminen Joonin mielisairauteen. Välillä käsitellään tämän tunteita sekä pyritään ravistelemaan katsojaa, mutta toisaalta taas haetaan aiheen kautta nauruja, ikään kuin olisi hienoa olla hullu. Benny & Jooniin ei kannattakaan suhtautua turhan vakavasti, sillä draama joutuu monissa kohtauksissa helposti sivuosaan. Ennemmin kannattaa tarkkailla paikoin hyvinkin yksityiskohtaista lavastusta sekä nauttia huumorista ja Johnny Deppin keikailusta. Siinä tosiaan on kaikki kunnossa tuttua kävelykeppiä myöden.
nimimerkki: Allekirjoittanut
