NYPD:n etsivä Kevin Harrison (Madsen) on jäämässä eläkkeelle ja hänen pitäisi kouluttaa uutta poliisia Cole Daviesia (Large). He joutuvat tutkimaan raakaa sarjamurhaa, jolla näyttäisi olevan jotain yhteistä erään vanhan jutun kanssa, jonka yhteydessä Harrisonin edellinen pari katosi. Tämä tapaus on jäänyt vaivaamaan Harrisonin mieltä. Davies virittelee tutkimusten lomassa suhdetta kadonneen poliisin tyttären Taylorin (Sossamon) kanssa.
Ei sitä joka päivä tule törmättyä niin kliseiseen elokuvaan kuin Aaveen jäljillä. Tätä elokuvaa ei voi todellakaan syyttää siitä, että käytetäisiin liikaa mielikuvitusta. Tässä leffassa tapaamme kaikki ne kliseet, jotka ovat jo esiintyneet monissa tämäntyyppisissä elokuvissa. Tekijät eivät ole tähän rainaan käyttäneet tippaakaan mielikuvitusta. Esimerkiksi montakohan kertaa on nähty poliisipari, joista toisen aiempi pari on kuollut tai ainakin kadonnut. Tämä ei anna todellakaan mitään uutta, vaan ihan jokainen asia on jo kierrätetty.
Tästä johtuen Aaveen jäljillä kärsii pahasta ennalta-arvattavuudesta. Jokaisen tapahtumaan arvaa hyvissä ajoin ennen itse tapahtumaa. Muutenkin sorrutaan katsojan aliarvioimiseen näyttämällä takaumia Harrisonin menneisyydestä, joiden avulla alkaa syntymään nopeasti käsitys kupletin juonesta. Myös välissä esitettävät tekstipätkät antavat jonkinlaista osviittaa tilanteesta. Itse arvasin homman jujun jo ennen puoltaväliä. Ja tällöin on kyllä jokin pahasti pielessä. Ei näin pitäisi hyvässä trillerissä tapahtua. Tämä johtaakin siihen, ettei kunnollista jännitystä pääse syntymään missään vaiheessa. Loppuratkaisunkin pystyy melko hyvin arvaamaan.
Muutenkin toteutus on epäonnistunut pahasti. Jännityksen puuttumisen lisäksi elokuvan muutkin osa-alueet on ryssitty perusteellisesti. Jännitystä ei löydy etsimälläkään ja muutenkin tämän leffan onnistuu olemaan usein melko tylsä. On suorastaan haukotuttavaa kuunnella Daviesin ja Spencerin sananvaihtoa. Dialogi on niin pateettista. Tosin sitä on koko Alan Paon kyhäämä kässäri. Siitä ei saa minkäänlaista otetta. Muutenkaan koko rikostutkimusprosessia ei edes esitetä mielenkiintoisella tavalla. Raina sortuu myös äärimmäisen raivostuttavaan MTV-kamerakikkailuun. Eikö tuosta päästä ikinä eroon? Monet kohtaukset muuttuvat tämän ansiosta todella tuskaisaksi katseltavaksi. Muutenkin elokuvan tunnelma on sörsitty täysin. Synkkyyttä yritetään luoda, mutta ei onnistu millään.
Eikä näyttelijöillekään voi suuria kehuja antaa. Michael Madsen (Reservoir Dogs, Kill Bill) sentään tekee parhaansa, mutta ei hänen taidot oikein riitä pelastamaan tätä tekelettä. Madsenin kaltainen loistonäyttelijä kyllä ansaitsisi paljon parempia elokuvia kuin tällaiset kyhäelmät. Corey Large ja Shannyn Sossamon ovat omissa rooleissaan todella pökkelöitä. Sossamonin rooli on turhan päälleliimatun oloinenkin.
nimimerkki: Ville