100% teinikauhua, mutta hyvää sellaista, eikä vähiten Freddyn ansiosta.

15.11.2003 12:51

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:A Nightmare on Elm Street
Valmistusvuosi:1984
Pituus:91 min

Olin kuullut tästä elokuvasta todella paljon hyvää, ja huomasin sen tulevan telkkarista. No, perjantai-ilta, kauhuleffojen aika, mikäs siinä.

Yksi lukiolaistyttö näkee painajaisen, jossa häntä ajaa takaa outo, pahasti palanut heppu jolla on sormien paikalla veitset. Tyttöä pelottaa todella paljon, ja kun tämän vanhemmat lähtevät matkoille, niin pelottaa vielä enemmän. No, kaverit tulevat hänen luokseen pariksi yöksi ettei pelota. Tyttö nukkuu samassa huoneessa poikaystävänsä kanssa. Hän näkee taas samanlaista painajaista, ja keskellä yötä poikaystävä herää huutoon ja näkee tyttöystävänsä vääntelehtivän ja kirkuvan sängyllä, ja huomaa tähän ilmestyvän viiltoja. Eikä aikaakaan kun tyttö lentelee jo katonrajassa verissäpäin. Kun muut kaverit pääsevät sisään, tyttö makaa jo kuolleena sängyllään, ja tämän poikaystävä seisoo siellä verenroiskeita rintakehällään. Poliisi pitää tätä varmana tapauksena ja nappaa poikaystävän. Valitettavasti kuolleen tytön paras kaveri Nancy alkaa nyt nähdä painajaisia tuosta hirmuisesta murhaajamiehestä. Hän tajuaa, että jos äijä tappaa hänet unessa, hän kuolee myös oikeassa elämässä. Tästä alkaa hereillä pysyminen vaikka pakolla, ja kahvia kuluu litroittain. Tietenkin pitää myös yrittää ottaa selville kuka tuo unissa riehuva veitsihanskainen tyyliveikko on…

Hitto että oli hyvä kauhupätkä. Wes Craven ohjaa hyvin, ja hän on itse tehnyt myös elokuvan loistavan kässärin. Näyttelijät nyt ovat sitä mitä teinikauhuleffoissa yleensäkin, mutta onhan tässä muutama hyväkin suoritus. John Saxon (joka tunnetaan mm. Bruce Leen Enter the dragonista) tekee hyvän suorituksen, ja Johnny Depp on myös ok yhdessä ensimmäisistä rooleistaan. Ja tietenkin mahtava Robert Englund itse hirviönä, Freddy Kruegerina.

Ja Freddyn hahmo ansaitsee ehdottomasti ihka oman kappaleen. Psykopaattinen unien valtias Mr.Krueger on loistavasti kirjoitettu hahmo. Fred eroaa monella tavalla muista kauhuhahmoista. Aikaisemmin oli nähty mm. Michael Myers, hiljainen, hitaasti kävelevä, haudanvakava naamiomies joka vain hakkasi porukkaa leipäveitsellä. Freddy sensijaan juoksee, puhuu, pukeutuu tyylikkäästi (punavihreäraitainen villapaita, lierihattu)ja käyttää aseenaan veitsihanskaa. Toisekseen Freddy liikkuu (ennen loppua) vain unimaailmassa, ja tällä kaverilla on motiivikin. Kosto.

Painajainen Elmon kujalla on 100% teinikauhua. Mutta hyvää sellaista, eikä vähiten Freddyn ansiosta. Suosittelen kaikille, joskaan en ihan nuorimmalle väestölle… Elm Streetti ei ole kovin pelottava, mutta muutama säikähdyskohta on, ja Freddyn olemus on aika rankka… palovammoista johtuen nääs.

”One and two, Freddy is coming for you, three and four, better lock youre door…”

Arvosteltu: 15.11.2003

Lisää luettavaa