Sahara (2005)

Afrikassa Saharan liepeillä on harvinaisen uhkaavaa vauhtia kehittymässä uusi virusepidemia, joka on vaarassa ajautua Niger-jokea pitkin Atlantille ja puhjeta pandemiaksi. Penélope Cruz esittää WHOn lääkäriä, joka yrittää ottaa taudista jotain tolkkua. Mukaan mahtuu sekalainen aarteenetsijäjoukko, joka sidotaan tarinaan ääliömäisen läpinäkyvästi, mutta yhteyttä pantataan tajuttoman kauan.

Näyttelijävalinnat eivät häikäise. Cruz ei muutu lääkäriksi, vaikka pitäisikin silmälaseja. Aarteenetsijää esittävä karismattoman ja taidottoman yhdistelmä Matthew McConaughey on täysin ponneton roolissaan. Tähtäimessä on varmaan ollut jotain Indiana Jonesin tyylistä, mutta lopputulos tuo enemmän mieleen surkuhupaisan Allan Quartermainin. Muut aarteenetsijät ovat mitä lie amatöörejä ja oikeita näyttelijäntöitä pitää hakea sivuosien puolelta. Pahinta leffassa on kuitenkin huumori, jota ei tajua huumoriksi kuin vasta seuraavassa kohtauksessa.

Sahara on kaksi tuntia huutamista ja huitomista. Toiminta on joko jopa Hollywoodin asteikolla absurdia, tai sitten se ei viihdytä riittävästi. Yllättävää kyllä, absurdit jaksot ovat elokuvan parasta antia. Se kertonee jotain leffan tasosta. Tosiaan, puolikas piste toiminnasta, ja siitä, että Matthew McConaugheyn poistuminen ruudusta tuotti aina yhtä suurta mielihyvää. Voi vain lohduttautua sillä, että huonompiakin leffoja on olemassa.

nimimerkki: Allekirjoittanut

Pisteet:
Arvosteltu: 06.09.2007
Katsottu: Kotona

Arvostelija

X-tyyppi
Tykittäjä
65 arvostelua

Pakko todeta, että Sahara on aika köykäinen seikkailuyritelmä. En odottanutkaan siltä mitään ihmeitä, mutta ehkä se oli vielä heikompi mitä odotin. Leffan juoni on jo aiemmissa tykityksissä käyty läpi, joten ei siitä sen enempää. Hypätään suoraan perinteiseen kirja vs. elokuva tarinaan, kun kerran kirjan pohjalta tehdystä teoksesta on kyse.

Joka ikisen suomennetun Clive Cusslerin kirjan lukeneena ja niiden suurena ystävä ei voi kuin olla pahasti pettynyt leffan antiin. Dirk Pittin hahmo, joka seikkailee lähes jokaisessa Cusslerin kirjassa, on semmoinen sekoitus James Bondia ja Indiana Jonesia ja muita vastaavia, että olen jo pitkään ihmetellyt, miksi hahmon ympärille ei ole syntynyt kunnon elokuvasarjaa. Näinhän on tietysti monen muunkin kirjasankarin kohdalla.

Jokainen tietysti mieltää kirjojen henkilöt omalla tavallaan, mutta minun makuun ei kovinkaan moni elokuvan hahmo osu kohilleen kirjan vastaavan kanssa. Myös koko leffan juoni on niin erilainen mitä kirjasta muistelen, joten ei ole mikään ihme, että Cussler on käynyt oikeustaistelua kirjan ja leffan tarinoiden erilaisuuksista.

Matthew McConaugheyssa ei yksinkertaisesti riitä karismaa Pittin roolin vaatimuksiin. Mies myös vetää roolinsa vähän liian löysin rantein liiallisella huumorilla, mikä ei oikein istu Pittin hahmoon. Siis ainakaan siihen mitä hahmo on kirjamuodossa. Kaikkein pahiten mennään metsään Steve Zahnin kanssa. Eihän miehen näyttelemällä Al Giordinolla oli mitään yhteistä kirjan vastaavan kanssa! Penelope Cruz sössöttää roolinsa söpösti läpi tuttuun tapaansa, mutta eipä hänellä ole oikein muuta tekemistä. Kaikkein lähimpänä kirjan vastaavaa henkilöä voisi olla William H. Macyn esittämä James Sandecker, josta jopa löytyy jotain kirjoista tuttuja piirteitä. Rudi Gunnin (Rainn Wilson) mainio hahmo on myös jätetty leffassa aivan heitteille.

Sahara jättää seikkailun osalta yllättävän kylmäksi, eikä oikein sytytä. Osa toimintakohtauksista on toteutettu ihan kohtuullisesti, mutta kokonaisuus tökkii. Leffa on välillä jopa tylsä ja kerronta liian verkkkaista. On tämä sentään paljon parempi kuin aikaisempi Cussler-filmatisointi, heikko Nostakaa Titanic! Saharaan täytyy olla silti varsin pettynyt, koska seikkailu ei nyt imaissut mukaansa!

nimimerkki: J.O.

Pisteet:
Arvosteltu: 06.12.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

J.O.
Vieras

Hyvä elokuva. Tämä onnistuu olemaan täynnä seikkailua, huumoria, romantiikkaa, aarteenmetsästystä sekä todellista ystävyyttä sekoittaen siitä kunnon sopan. Itse asiassa soppa maistuu hyvältä ja on yllättävän hyvin maustettu sekä tarjoilu mielenkiintoinen. Hyvät roolisuositukset ovat omiaan. Silmiin pistävät pääosan esittäjä Matthew McConaughey ja Steve Zahn. Rudi Gunnia esittävä näyttelijä taas hoitelee Steve Zahnin roolihahmon Alin kanssa huumoripuolta.

Todellisen ystävyyden antaa Dirk ja Al, elokuvan parivaljakko. Kyse on elokuvasta, jossa on edessä ekologinen katastrofi. Jos Niger-jokeen valuvan myrkyn lähdettä ei osata paikantaa, odottaa maapalloa hapenpuute ja meret ovat uhalla saastua. Ihmisille myrkky on tappavaa. Eva Rojas (Penelope Cruz) on WHO:an lääkäri ja tutkii tuntemattomia sairastapauksia ja kuolemantapauksia, jotka ilmenevät tulleen vedestä. Myös NUMA on kiinnostunut aiheesta. Niinpä NUMA:n johtaja lähettää kolme parhainta miestään tutkimaan jokea, ja nämä ovat Dirk Pitt, Al Giordino ja Rudi Gunn. Ongelma on siinä että Nigerin varren valtiot ovat levottomia ja epäystävällisiä maita vierailijoille ja myrkky yritetään kieltää ja koko jutussa näyttää olevan muutenkin jotain hämärää.

Räjähdyksiä, toimintaa ja hirvittävän nopeita juonenkäänteitä on luvassa ensi sekunneista lähtien. Näyttelijät ovat onnistuneita valintoja vaikka hollywoodmainen suomalaisen näkökulmasta naurettava teatreaalisyys on hiukan yliampuvaa. Muuten elokuva ylittää odotukset toimintaseikkailu- ja superactionelokuvan tavallisesta kaavasta.

Jos joku päähenkilöistä esim. Al olisi haavoittunut tai saanut jollakin tavalla myrkkyä olisi katsoja saanut paremmin irti elokuvasta (ainakin yritettyä) vaaran tuntua. Kirjassa,jonka pohjalta elokuva on tehty on enemmän synkkyyttä ja päähenkilö julmempi, mutta kumpikin onnistuu aluiellaan. Muuten leffa onkin sitten "aivot narikkaan kahdeksi tunniksi"-tyylinen elokuva. Kestää katsella useamman kerran ja naurattaa ja ihastuttaa monen ikäisiä.

nimimerkki: Welhotar

Pisteet:
Arvosteltu: 21.08.2005
Katsottu: Teatterissa

Arvostelija

Welhotar
Vieras

Verraton Afrikka, monen hiekanmurusen maa. Suuri on sen taivas ja armoton sen aurinko. WHO:lle työskentelevä tri Eva Rojas (Cruz) ei pahemmin ehdi hellettä huhkia, sillä hän on mystisen viruksen jäljillä. Ei ole helppo selvittää, mikä kaataa paikallisväestöä kuin sirkkaparvi viljelijän elantoa. Rojas nimittäin uhkaa tulla tapetuksi heti missionsa alkumetreillä. Onnekkaasti seikkailijasukeltaja Dirk Pitt (McConaughey) sattuu paikalle kesken hädän. Meren aarteita metsästävään porukkaan kuuluva Dirk törmää Evaan tottakai uudelleenkin, eikä tietenkään ilman syytä. Dirk ja hänen sidekickinsä Al (Zahn) & Rudi (R. Wilson) jäljittävät legendaarista panssarilaivaa - keskellä autiomaata. Ja kuten Hollywood-elokuvissa yleensä, asioilla on jokin yhteys toisiinsa.

Vaikka Sahara alkaa groovylla musiikilla ja hiekkaa pöllyttäen, seuraa heti tämän jälkeen puolisen tuntia kestävä suvantovaihe. Kieltämättä on kiva, että hahmojen taustoja valotetaan hyvin tai mieskolmikko Dirk, Al ja Rudi sekä heidän pomonsa (Macy kuivakkaan huvittavana) esitellään yleisölle letkeää buddy-huumoria suoltavana poppoona. Elokuvan loppupuoliskolla on kuitenkin niin paljon reippaampaa meininkiä, että kokonaisuuden tasapaino tästä horjahtelee. Realistisuudesta elokuvaa tuskin voi moittia, sillä seikkailuleffojen genreenhän kuuluu, että toimintaa on ja näyttävästi. Hommat hoidetaan huumorilla ja kaikki hahmojen tarvitsema apu on aina tiukan paikan tullen miltei käden ulottuvilla. Pikkuvikoja voi tällaisten tuotosten kässäreistä etsiä huvikseen vaikka suurennuslasilla, mutta toisaalta viatkin ovat yksi kiinteä osa tämän sortin viihdepläjäyksiä.

Myös elokuvan tuottajiin lukeutuva Matthew McConaughey tekee pääosassa hyvää ainakin naispuolisen katsojan silmille. Heebossa on pilkahdus modernimpaa Indiana Jonesia ja jonkin verran alkuaikojen James Bondia. Hänen kavereinaan huseeraavat Steve Zahn ja Rainn Wilson hoitavat elokuvan huumoripuolen miltei kahdestaan. Wilsonia enemmän kuvissa näkyvä Zahn on kuin paraskin Tonto, joka herättää riemua jo pelkällä ulkonäöllään. Mitään erikoisen uudistuksellista hahmoissa ei ole, vaan samantyyppisiä jäpiköitä voi helposti löytää muistakin lajityypin leffoista. Filkan sankaritar on hänkin varsin perinteinen neito, joka ei juuri puutu toimintaan, ellei ole pakko. Penélope Cruz hoitaa silti hänkin hommansa kotiin, joten ainakaan ei voi sanoa, että kukaan leffan tähdistä jättäisi pahaa makua suuhun.

Saharan suurin ongelma tuntuu olevan sankarien vastapuolen ilkityö. Vaikka tarinan pohjalla on tärkeä ja hieno asia, eivät Hollywood-leffojen tekijät ole onnistuneet dramatisoimaan sitä kovin usein tarpeeksi vakuuttavasti. Esimerkiksi tällä kertaa katsojaa yritetään säväyttää - ylläripylläri - dramaattisella musiikilla ja ympäristörikoskuvituksella. Tämä on ikävä kyllä yhtä "hurja" kokemus kuin kuva Hannu Karpon karvalakista Darth Vaderin teeman soidessa taustalla. Jos kuitenkin pidät Penélope Cruzista tai tunnet vetoa rentoa läppää heittäviin toiminnan miehiin, tämä leffa kannattaa katsastaa vaikkapa ihan vain heidän vuokseen.

Pisteet:
Arvosteltu: 07.07.2005
Katsottu: Teatterissa

Arvostelija

Söpö
Ylläpitäjä
643 arvostelua