Perhosvaikutus (2004)

Perhosvaikutus (Butterfly Effect) on osa kaaosteoriaa, jonka mukaan pienikin tapahtuma esim. perhosen siiven isku voi aiheuttaa maailmassa suuren kaaoksen esim. pyörremyrskyn. Eli kaikki suuret tapahtumat saavat alkunsa jostain pienestä ja viattomasta, se on perhosvaikutus.

Aihetta käsitellään sen Jenkeissä tehdyssä nimikkofilmissä, jonka päärooliin on vedetty mukaan komediasekoilija Ashton Kutcher. Perhosvaikutusta käsitellään liittämällä yhteen scifi-seikkailua, voimakasta draamaa ja rakkauden viehkoa ihanuutta, ja kun kaikki tämä muutetaan trilleriksi niin on tuloksena jotain upeaa.

Evan (Kutcher) kärsi isänsä lailla lapsuudessaan pahoista muistikatkoksista, jotka jättivät hänen menneisyyteensä miehen mentäviä aukkoja. Aikuisuuden portilla Evanin menneisyys tarraa hänestä uudelleen kiinni ja jo mielestä unohtuneet tapahtumat alkavat palailemaan takaisin. Pian Evan tajuaa pitävänsä käsissään useamman ihmisen kohtaloita ja hänen lapsena kirjoittamiensa päiväkirjojen olevan ratkaisu kaikkeen. Hyvä lukija, hyppää mukaan hyytävään scifitrilleriin.

Samankaltaisia elokuvia on tehty ennenkin, mutta Perhosvaikutusta ei silti voi haukkua pelkäksi matkijaksi, ei tämän lopputuloksen perusteella. Herrat Eric Bress ja J. Mackye Gruber ovat sekä ohjanneet että käsikirjoittaneet luomuksensa ja kaveruksia voi vain kiittää siitä, miten monimutkainen käsikirjoitus on saatu näin selkeään elokuvamuottiin. Tällainen pienten yksityiskohtien huomioiminen on juuri meikäläisen mieleen, kunhan ei mennä liian pikkutarkkaan näpertelyyn. Vaikka osa kohtauksista on pakotettu olemaan irrallisia itse elokuvasta (ymmärrätte katsottuanne mitä tarkoitan), hahmot on kirjoitettu ja näytelty niin hyvin, että jokaiseen kohtaukseen ja kohtaloon vain lumoutuu mukaan.

Näyttelijöistä on vain pelkkää hyvää sanottavaa. Ashton Kutcherin esiintyminen vakavassa roolissa mietitytti alkuun, mutta paremmin kuin hyvin hän roolistaan selviytyy. Kiitokset voi osoittaa myös hyvin toimineille lapsinäyttelijöille.

Loppukaan ei ole sieltä kliseisimmästä päästä ja sopii - välillä hyvin ahdistavan leffan - päätökseksi juuri täydellisesti ja jättää makean maun suuhun pitkäksi aikaa. Itse en scifistä ja yliluonnollisuudesta pidä millään tasolla, mutta Perhosvaikutuksessa se ei haittaa, koska scifi on tarjoiltu sopivan kokoisissa annoksissa. Jännittävää ja mukaansa tempaavaa leffaa voi suositella kaikille. Ei täydellinen, mutta toimiva ja nautittava.

Pisteet:
Arvosteltu: 04.10.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Boy From Shadows
Tykittäjä
143 arvostelua

"Väitetään, että perhosen siivenisku voi aiheuttaa kaukana myrskyn."
- Kaaosteoria

Evan kärsii hetkittäisistä muistinmenetyksistä ja lapsuutensa traumoista. Hän on pitänyt päiväkirjaa 7-vuotiaasta asti. Päiväkirja avaa Evanille portin menneisyyteen, eikä vain kuvainnollisesti. Päiväkirjansa avulla Evan onnistuu muuttamaan menneisyyttä - ja käyttääkin tätä mahdollisuutta turhan usein, aina katsojan kyllästymiseen asti.

Jos menneisyyttä voisi tosielämässä muuttaa, olisimmeko säästyneet Perhosvaikutukselta? Sitä on paha mennä sanomaan, mutta kieltämättä hyvältä se kuulostaisi, sillä Perhosvaikutus on ihka oikeasti typerä ja huono elokuva, joka paikoin perehtyy enemmänkin ylenpalttisen turhaan kamerakikkailuun kuin itse tarinaan. Loppupuolella Perhosvaikutus rupeaa toistamaan itseään katsojan turhautumiseen asti. Sinänsä ihan mielenkiintoinen tarina on menty pahasti sössimään lisäämällä totaalisen turhaa sentimentaalisuutta ja onnellinen loppu viimeistään sai sappeni kiehumaan. Eikö hollykylässä enää osata tehdä elokuvaa ilman sitä pakollista rakkaustarinaa ja jotain sellaista, jonka tarinaa ei olisi jo aiemmin kerrottu?

Perhosvaikutuksen luokattoman surkea näyttelytyö ei ainakaan uskottavuutta lisää. Ashton Kutcher osoittaa, ettei TV:ssä idioottia esittänyttä kaveria voi ottaa enää tosissaan, vaikka roolin pitäisi olla kuinka vakava. Draamassa esiintyessä vaatimuksena olisi kuitenkin, että naamalla edes jossain vaiheessa näkyisi useampikin kuin se yksi ja sama ilme. Näyttelijöistä kukaan muukaan ei jää hyvällä tavalla mieleen, tosin Eric Stolz "elokuvantekijänä" on ainoa, joka sentään osaa edes vähän näytellä.

Perhosvaikutuksessa on paljon hukattua potentiaalia. Jos käsikirjoittajat olisivat keksineet edes puolet tarinasta itse, voisi Perhosvaikutus nostaa päätään muun massatuotannon yläpuolelle. Mutta ei, niin ei. Hyvin pitkälti samat paranoidit visiot ja aikamatkailuun liittyvät hommat näytettiin jo Donnie Darkossa ja 12 apinassa huomattavasti tehokkaammin. Toisin kuin noissa kahdessa elokuvassa, Perhosvaikutuksesta ei löydy yhtään ainutta hahmoa, johon voisi samaistua. Ja kyllähän se on aina plussaa, että voi johonkin hahmoon samaistua.

Jollen olisi nähnyt Donnie Darkoa ja 12 apinaa, pisteet voisivat olla korkeammat, mutten tällaiselle suuremman luokan kopiolle voi paljoa arvostusta antaa. Nuo edellä mainitut elokuvat jo näyttivät kuinka paljon paremmin voi onnistua rajallisella budjetilla ja uskottavilla näyttelijöillä. Perhosvaikutusta valitettavasti lähdettiin tekemään suosiolla isolla budjetilla suurelle yleisölle. Onnellinen loppukin kun on aina varma kassamagneetti.

Perhosvaikutus on tyystin ennalta-arvattava massatuotos, jonka omat oivallukset ovat todella vähissä. Turhanpäiväinen kopio, jonka mikään osapuoli ei nouse omaksi edukseen. Lapsuuden traumat kertoi vuotta aiemmin Mystic River, aikamatkailun mahdollisuuksia pohdittiin kolmea vuotta aiemmin Donnie Darkossa (puhumattakaan Terminatoreista ja Paluu tulevaisuuteen-leffoista) ja menneisyyden muuttamisesta kerrottiin yhdeksää vuotta aiemmin 12 apinassa. Perhosvaikutus jää auttamatta velkaa näille em. elokuville, sillä näistä se on törkeästi tarinansa napannut. Kohdeyleisöä ei ole vaikea päätellä, jo pelkästään Ashton Kutcher takaa sen, että yleisössä vilisee teinityttöjä. Heille tämä varmasti uppoaa, mutta allekirjoittanut oli suorastaan vihoissaan elokuvan loputtua. Jos joku noista edellä mainitsemistani elokuvista on näkemättä, katsokaa ne. Jos ne ovat nähty ja Perhosvaikutus on näkemättä, katso vaikka edellä mainitut uudelleen ja jätä Perhosvaikutus katsomatta. Susimies ainakin jättää Perhosvaikutuksen uusintakatsomisen suosiolla väliin, sillä yhdessäkin katsomisessa oli tuskaa riittämiin, eikä minulla olisi muutenkaan mitään syytä tätä uudestaan katsoa, sillä yhtään ainutta kysymystä ei jäänyt auki.

nimimerkki: The Wolf

Pisteet:
Arvosteltu: 08.08.2006
Katsottu: Kotona

Arvostelija

The Wolf
Tähtääjä
73 arvostelua

Kaaosteorian mukaan perhosen siipien liikkeet voivat aiheuttaa hyökyaallon maapallon toisella puolella. Näin ollen pieniltäkin tuntuvilla asioilla voi olla merkittävät ja kauaskantoiset seuraukset. Tällä ajatuksella leikittelee myös Eric Bress:in ja J. Mackye Gruberin teos the Butterfly Effect.

Pääosaa esittävän Aston Kutcherin hahmon elämää katkovat ajoittaiset black-outit, joita yritetään tilkitä päivänkirjojen ja hypnoosin avulla. Hypnoosissa psykiatri auttaa Evania (Kutcher) käymään läpi ohimenneitä tilanteita kuin videonauhaa kelaten. Yliopistoikäisenä Evan oppii kuitenkin myös itse päiväkirjojensa avulla "kelaamaan" elämäänsä ja muuttamaan muistojensa siiveniskuja, joista on muodostunut varhaisaikuisen elämän musertavia hyökyaaltoja. Merkittävin perhonen Evanin elämässä on Amy Smartin loistavasti esittämä koko elämän kestävä rakkaudenkohde. Tytön ja Evanin muiden kavereiden suhde muuttuu elokuvan mittaan sitä mukaan kuin Evan matkaa ajatuksissaan menneisyyden pimeisiin muistoihin.

The Butterfly Effectissä yhdistyvät hämmästyttävästi älykäs aikajanan käyttö, todellisuuden rajoilla leikittelevä kerronta sekä haikea rakkauden teema. Tarinaa voi lämpimästi suositella kaikille, jotka nauttivat elokuvansa ajatuksen kera.

nimimerkki: Booker V

Pisteet:
Arvosteltu: 25.02.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

Booker V
Vieras

Evanilla (Kutchner) ei mennyt lapsuus hyvin. Siihen mahtui traumoja ja tradegioita. Yhtenä iltana hän päättää verestää katkeilleita muistojaan. Kohtaaminen menee pieleen tavalla, mikä vaatii korjaamista. Hän huomaa, että lukemalla päiväkirjojaan hän pääsee takaisin menneisyyteen tekemään asioita toisella tavalla. Aluksi kaikki näyttää menneen hyvin, mutta nopeasti paljastuu, että niin ei tapahtunutkaan. Asia on siis korjattava uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen. Ja kuka tietää kuinka monta kertaa uudelleen?

Perhosvaikutus perustuu menneisyyden muuttumattomuuteen. Menneisyyden manipulointi on jumalallinen voima, mikä johtaa kärsimykseen. Katsojalle tulee selville aikamatkaamisen tuskallinen piirre. Muutettuasi menneisyyttä kaikki vaihtoehtoinen tulevaisuus muutetusta hetkestä eteenpäin vyöryy aivoihin tuottaen hurjaa kipua ja vahinkoa. Ennemmin tai myöhemmin aikamatkaaja on vihannes. Myös ruumiille tulleet vammat jäävät.

Tämä elokuva yllätti. Syklinen rakenne toimii kiitettävällä tehokkuudella ja alkua rakennetaan kiitettävän pitkä aika ennen kuin tapahtumat alkavat vyöryä päälle kiihtyvällä vauhdilla. Aikamatkaaminen antaa mahdollisuuksia myös useille erilaisille tarinoille ja rakenteille sen kehittelyssä. Kaiken keskipisteessä on kuitenkin mies, joka huomaa olevansa asemassa, missä haluaa auttaa, mutta epäonnistuu aina. Perhosvaikutus on selkeästi episodimainen elokuva, joka on onneksi tyyliltään vastuullinen.

Pienet muutokset aiheuttavat muutoksia, joiden laajuutta ei ihmismieli kykene ymmärtämään ja menneisyyden sorkkiminen ei aiheuta muuta kuin kärsimystä. Paitsi matkaaja, myös hänen läheisensä saavat kärsiä. Menneisyys on mitä se on. Loppu onneksi ei ole siirappinen häpiend, vaan kyynisen synkeä ja avoin.

Kokonaisuutena yllättävän älykäs ja hallittu Hollywood-tuotos, joka toimii tarinan - ei efektien - varassa.

nimimerkki: Jurpo

Pisteet:
Arvosteltu: 03.12.2004
Katsottu: DVD

Arvostelija

Jurpo
Tähtääjä
263 arvostelua

Elokuva, joka alkaa kaaosteorialainauksella, saa kohdalleen valtavat odotukset. Varsinkin kun ko. leffan pääosista löytyvät hömppäkomedioista tutut Ashton ”Punk’d” Kutcher ja Amy Smart ja ohjaajan pallilta pari kokematonta jannua. Perhosvaikutuksen kohdalla ei tarvitse kuitenkaan pettyä, vaan mielenkiintoisesti elokuva liukuu kaaoksen rajamailla, ja pääosajoukko selviytyy kunnialla osistaan.

Elokuvan päähenkilöllä, pojalla nimeltä Evan (Kutcher), on erityinen ominaisuus, jonka hän on perinyt isältään. Evanin elämä ei ole helppoa, vaan muistikatkosten täyttämään nuoruuteen mahtuu kriisejä yllin kyllin. Niin viattomat lapsiperheet kuin oma kaveripiirikin tuntuvat joutuvan ongelmiin Evanin seurassa. 20-vuotiaana yliopisto-opiskelijana Evan on varma, että on selvinnyt nuoruuden koettelemuksista, mutta tällöin infernaalinen tuska vasta alkaakin. Pojan elämästä tulee uskomaton aikahyppely takaumien, todellisuuden ja epätodellisuuden välillä.

Perhosvaikutus on mukaansatempaava ja visuaalisesti briljeeraava scifitrilleri. Omaperäisen seikkailun taustoja ei juurikaan pohjusteta, mutta silti jumaluudella leikittelevä jännäripakkaus ei pysyy oikealla tiellä. Mukana on Shyamalanilta tuttua aavemaisen oloista mystiikkaa, Vanilla Skyn nerokasta siirtymää scifistä rakkauteen ja vielä otteita mestariteos Mementostakin. Evanin, tämän lapsuudenrakkaus Kayleigh Millerin (Smart) ja muiden kumppaneiden elämänkäänteet on pakko seurata loppuun.

Loppu ei ole elokuvan paras kohta, itse asiasssa se on koko kauniin aikalaikittelyn heikoin lenkki, joka jopa suututtaa outoudellaan. Nerokkaiden (ei sekavien) käänteiden jälkeen saapuva ratkaisu kyllä jaksaa yllättää, mutta lopulta latistaa kaaoksen keskellä kulkenutta elokuvaa rajusti. Elokuva tuntuu loppuvan väärään kohtaan, ja jumaluudella siis voidaan sittenkin leikkiä. Ratkaisu pudottaa varmat viisi pojoa ohjaajapari Bress & Gruberin ja ryhmän käsistä viime metreillä.

Laimean lopunkin jälkeen Perhosvaikutuksesta jää hyvä mieli. Se kuuluu ehdottomasti niihin elokuviin, joista ei voi kertoa liikaa, koska voima perustuu yllätyksiin. Lisäksi kerronta on niin intensiivistä ja puhuttelevaa, että siitä on lähes mahdoton olla pitämättä. Jo aiemmin mainitsemiani leffoja diganneet todennäköisesti rakastavat tätä leffaa. Jopa Ashton Kutcherista huolimatta.

Pisteet:
Arvosteltu: 20.07.2004
Katsottu: DVD

Arvostelija

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä
702 arvostelua

Tarinan ajatus vaikutti luettuna melko mielenkiintoiselta. Evanilla on ollut aivojensa kanssa ongelmaa koko ikänsä. Mies kärsii omituisista "blackouteista", jossa yksittäinen hetki saattaa kadota aivan yhtäkkiä. Leffa lähtee liikkeelle Evanin nuoruudesta, jossa nämä blackoutit ovat tavallaan avaintekijöitä tulevaisuuden kannalta. Luvassa on nippu tapahtumia ja outoja katoamistemppuja, joihin palataan leffassa myöhemmin. Nykyajassa, josta leffaa on reilu puolet, Evan opiskelee yliopistossa ja huomaa yhtäkkiä pystyvänsä siirtymään ajassa takaisin nuoruuteen. Mies päätyy vähän fiksaamaan menneitä ja tosiaan ne mustat hetket ovat avaintekijöitä, nyt vaivanneiden menneiden tapahtumien kulku paljastuu katsojallekkin vähitellen.

Leffan ideahan perustuu aikamatkaajan perussääntöön: "älä muuta mennyttä sillä voi olla arvaamattomia seurauksia tulevaisuudessa". Näiden asioiden kanssa on painittu esim. leffoissa Paluu tulevaisuuteen tai Terminaattorit. Demi Mooren tämänhetkistä miesystävää Ashton Kutcheria on vaikea sulattaa tämän tyyppisessä leffassa, siis joka ei ole komedia. Niin monet puolihauskat komediat mieheltä on tullut katsottua. Kyllähän äijä on alansa ammattilainen, mutta minkäs noille leimautumisille tekee.

Evanin päätyessä tosiaan muuttaamaan tulevaa niin asiathan ei todellakaan loksahtele sormianapsauttamalla paikoilleen. Väärään kohtaan puuttuminen aiheuttaa sen että asiat menevät vieläkin huonommin. Luvassa on nippu vaihtoehtoisia nykyhetkiä. Evanin pitää löytää oikea hetki menneisyydestä, jota vähän muuttamalla kaikki olisi okei nykyhetkessä. Kyseessähän ei ole pelkästään miehen oma nykyhetki vaan mukana muitakin lapsuudenkavereita, jotka ovat omine elämänpolkuineen otettava huomioon ja fiksattava heidänkin nykyisyys kuntoon.

Pidin tarinasta, mutta sorruin odottamaan vähän ehkä liikaa. Kyseessä on silti ihan mukava scifi/trilleri/draamapläjäys. Joskus näitä "aikahyppyleffoja" joutuu miettimään liikaa. Tämän leffan kohdalla kokonaisuus on saatu niputettua selkeäksi, jossa ei joudu pinnistelemään liikaa vaan voi keskittyä itse tarinaan, joka rullaa eteenpäin ihan mukavasti.

Pisteet:
Arvosteltu: 12.05.2004
Katsottu: Teatterissa

Arvostelija

arska
Ylläpitäjä
647 arvostelua