Lyhyt elokuva rakkaudesta (1988)
- Alkuperäinen nimi:
- Krótki film o milosci
- Tuotantovuosi:
- 1988
- Ohjaajat:
- Krzysztof Kieslowski
- Pääosissa:
- Grazyna Szapolowska, Olaf Lubaszenko, Piotr Machalica, Stefania Iwinska
- Maat:
- Puola
- Pituus:
- 86 min
- Genret:
- Draama
Dekalog (1988) nosti Kieslowskin aikoinaan kansainväliseen tietouteen. Tämän TV-sarjan kaksi osaa laajennettiin myöhemmin kahdeksi eri elokuvaksi: Lyhyt elokuva tappamisesta ja Lyhyt elokuva rakkaudesta. Dekalongin syntyperässä on jotakin perin ironista: alunperin elokuvaopiskelijoille suunnatusta harjoitustehtävästä kehkeytyi opettajalle itselleen, Kieslowskille, suuri haaste. Näiden kahden elokuvan alkuperää ja syntytapaa ei käy kyseenalaistaminen. Itse asiassa ne todistavat, että joskus teos tai sen idea voi syntyä vahingossa, ja vieläpä niin että tulos on hyvä ellei jopa erinomainen.
Kieslowski aloitti uransa ensin dokumentaristina, mutta siirtyi fiktion pariin, koska tunsi loukkaavansa oikeiden ihmisten tunteita kuvaamalla heidän todellisia tuskiaan. Tämä saattaa olla varsin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon hänen syvälle porautuvan ihmisanalyysin, jota hän jokaisessa elokuvassaan suorittaa.
Itseni on helppo lähestyä Kieslowskin elokuvia. Ne tarjoavat jokaiselle hyvin rikkaan ja toisaalta subjektiivisen kokemuksen; jokainen voi nähdä ja kokea hänen elokuvansa omalla tavallaan. Kuitenkin kaikkia niitä yhdistää vahva vaikutus tunteisiin. Jokainen katselukerta on omalaatuinen ja vahva, ja aina Kieslowski onnistuu saamaan vuoropuhelua katsojan ja elokuvan välille.
Tomek on nuori postinjakaja, jolla on salainen ihastus, naapuritalon Magda. Tomek on liian ujo tavatakseen ihastustaan, joten hän tyytyy seuraamaan Magdaa kaukoputkellaan huoneestaan.
Tomekilla on palava halu päästä Magdan lähelle ja tutustua häneen, mutta Tomekin ujous vesittää toiveet. Silti Tomek on valmis yrittämään kaikkensa saadakseen Magdan.
Kieslowski tekee tutkielmaa rakkaudesta ihailtavan tarkasti. Hänelle ei rakkaus ole tässä eikä missään muussakaan hänen elokuvassaan pelkkä kaunis ja puhtoinen asia, vaan se on enemmänkin pelkkä kaunis valhe. Rakkaus tuo mielihyvän Tomekille, mutta se myös satuttaa häntä julmasti. Elokuvan ei ole tarkoitus olla henkisesti julma, eikä se tahdo satuttaa ketään, vaan se haluaa saada katsojansa samalle tasolle päähenkilön kanssa. Tarina on julma, mutta siinä on paljon elämänmyönteisiä hetkiä, joihin katsoja voi tarttua. Hetki onkin tärkeä osa Kieslowksin elokuvia. Ne ovat vain pieni osa suurempaa elimellistä kokonaisuutta, mutta ne ovat tärkeitä.
Kieslowskin tarkoitus ei ole elokuvissaan alleviivata teemaansa, vaan hän pyrkii tavoittelemaan teemansa jokaista ulottuvuutta. Rakkaudessa ei ole kyse vain siitä itsestään, vaan sen seurauksista, mitä rakkaus on ja kuinka paljon sitä tarvitaan ja mitä rakkaus kenellekin merkitsee. Kolmen värin osassa valkoinen rakkaus nähdään samalla tavalla kuin tässäkin. Se on kaunis valhe, mutta silti jokainen tarvitsee sitä. Se on ihmisen heikkous, mutta silti niin tärkeä. Valkoinen on tämän elokuvan yhteydessä hyvä vertailupiste monessa suhteessa, onhan siinäkin osaltaan kyse rakkaudesta, ja toisaalta sen petollisuudesta.
Lyhyt elokuva rakkaudesta on minimalistinen verrattuna Kolme väriä -trilogiaan. Kolmessa värissä painotetaan enemmän juoneen, eikä näyttely ole niin lyhyt eleistä. Tämä ei tee väritrilogiasta huonoa, vaikka tyylinvaihdos on miltei hämmentävä. Väritrilogiaa edeltäneet elokuvat voidaan silti luokitella Kieslowksin parhaimmiksi. Ne ovat syvällisiä, mutta katsojan ei tarvitse vaivata aivojaan paljoakaan. Valmiiksi pureskellusta teoksesta ei silti ole kyse. Siinä missä väri-trilogia ihastuttaa joksenkin kafkamaisella tyylillään (tämä on varsin hyvin oikeuksissaan "punaisessa"), Lyhyt elokuva rakkaudesta pyrkii saavuttamaan katsojan emotionaalisella tasolla, missä se onnistuukin hyvin.
Kokonaisuutena Lyhyt elokuva rakkaudesta on kaunis, hieman minimalistinen kertomus. Jokaisen on helppo lähestyä tätä elokuvaa aivojaan rasittamatta ja nauttia siitä taiteena. 55-vuotiaana kuollut Kieslowski on jättänyt taidemaailmaan hienon ja herkän perinnön, jonka arvoa - kuten ei minkään muunkaan taiteen - rahassa mitata.
19-vuotias nuorimies, Tomek, on orpo. Tomek asustaa ainoan ystävänsä äidin luona, kaverin ollessa matkoilla. Vastapäisessä asunnossa asuu kaunis vanhempi nainen, Magda, johon Tomek on niin sanotusti koukussa. Tomek on saartanut Magdan. Hän on jo vuoden verran katsellut päivänsä Magdaa huoneensa ikkunasta ja hän työskentelee postissa, jolloin hän on helposti yhteydessä Magdaan. Mutta kun sekään ei riitä, Tomek ryhtyy maitomieheksi, joten hän pääsee entistä paremmin epätavallisen kiinnostuksensa lähettyville. Magda on miestennielijä. Jokainen mies, jonka Tomek näkee Magdan seurassa, on kuin tikarinisku hänen sydämeen. Tomek ei pääse eroon vakoilustaan ja saa myös kärsiä seurauksista, kun Magdan miesystävä saa selville Tomekin touhuista. Tomek uskoo olevansa rakastunut Magdaan, vaikka Magda hänelle uskotteleekin, ettei rakkautta ole olemassakaan.
Lyhyt elokuva rakkaudesta on Dekalogin kuutosepisodin laajempi, puoli tuntia pidempi, versio, joka on huomattavasti tunnin mittaista leikkausta sisältörikkaampi ja syvempi. Dekalogin vuosien mittainen operaatio oli palkitseva kokemus niin Kieslowskille kuin maailmallekin. Siitä tuli yksi eurooppalaisen ja myös yleismaailmallisen elokuvan ylistetyimmistä ja upeimmista teoksista, josta Kieslowski sitten päätti ottaa viidennen ja kuudennen episodin tarkemman tarkastelun alle. Näin syntyivät Lyhyt elokuva tappamisesta ja Lyhyt elokuva rakkaudesta - kaksi moraalisia arvoja tutkivaa elokuvaa, joiden lähtökohdat ja toteutustapa ovat hyvinkin totutusta poikkeavat. Kieslowskilla oli tarkoitus tuoda myös yhdeksäs episodi kokopitkäksi elokuvaksi, mutta luopui lopulta hankkeestaan, jota näin jälkikäteen ei voi kuin harmitella.
Lyhyt elokuva rakkaudesta on kaiken sen vastakohta, mitä Hollywood-elokuva on meille rakkaudesta opettanut. Kieslowskin näkemys rakkaudesta ei ole kaikenvoittavaa, hohdokasta tai edes molemminpuolista. Lyhyt elokuva rakkaudesta on riipaiseva tarina nuoren miehen päähänpinttymästä ja tunnontuskista, joita Kieslowski kuvaa vähääkään kaunistelematta. Elokuvalliset kliseet ja moneen kertaan käytetyt henkilöhahmot loistavat elokuvassa poissaoloaan ja elokuva on tehty täysin uudesta näkökulmasta, joka tuntuu edelleen raikkaalta, vaikka kuvasto onkin kaikkea muuta. Kieslowski on tuonut hienosti aikakautensa puolalaisten kerrostaloasuntojen tunkkaisen ja ahtaan ilmapiirin valkokankaalle, jossa mikään ei ole siloteltua ja romantisoitua. Lyhyt elokuva rakkaudesta onkin oikeastaan "ruma" elokuva, josta on lohtua turha hakea tavanomaisista paikoista.
Päälisinpuolin Lyhyt elokuva rakkaudesta muistuttaa Hitchcockin Takaikkunaa, mutta sisällöltään nämä kaksi elokuvaa ovat täysiä vastakohtia - Takaikkuna kertoo pyörätuoliinsa sidotun miehen (ja samalla meidän kaikkien) tirkistelynhalusta, mutta Lyhyt elokuva rakkaudesta sisältää tutkielmia nuoren miehen seksuaalisista paineista ja kasvukivuista, joiden puolesta elokuvan lähin sukulaiselokuva voisi olla David Lynchin mestarillinen Blue Velvet. Kieslowskin ja Lynchin tyylit kuitenkin ovat kaukana toisistaan - Lynchin surrealismi, silkka hulluus ja psykologinen kauhu puuttuvat Kieslowskin elokuvasta, mutta pohjimmiltaan teokset käsittelevät samoja teemoja. Kieslowski kuvaa Tomekin ahdinkoa niin vaikuttavasti, että ahdinko kantautuu ihan katsojaan itseensä. Tomekin toimet ahdistuksen lievittämiseen ovat suorastaan satuttavaa katseltavaa, eritoten viimeinen keino laukaista ahdistukset - viiltämällä ranteensa auki. Lyhyt elokuva rakkaudesta on enemmänkin tarina yksinäisyydestä kuin rakkaudesta, elokuvan nimi tosin voidaan tulkita eräänlaisena ironiana. Rakkaus ei ole molemminpuolista seksuaalista himoa, kaipuuta tai välittämistä, rakkautta... ei ole.
Lyhyt elokuva rakkaudesta on Kieslowskin viimeisiä Puolan ajan töitä, jossa vähäeleinen ja näyttelijäpainotteinen tyyli on läsnä, jolloin elokuvan näyttelytyö on äärimmäisen uskottavaa, etenkin Olaf Lubaszenko tulkitsee nuoren miehen ahdinkoa upeasti. Elokuvan valmistuessa vasta 20-vuotias, myöhemmin ohjaajaksikin ryhtynyt, Lubaszenko tekee, mitä moni näyttelijä on saanut aikaiseksi vasta 50+ vuosillaan. Grazyna Szapolowska esittää viettelevää, mutta petollista Magdaa todella hienosti, kuten tekee myös Stefania Iwinska Tomekin tukena, turvana ja ystävän äitinä. Zbigniew Preisnerin musiikit ovat vienoa ja raukeaa pianon pimputusta, joka tuo elokuvan tunnelmaan oman lisänsä. Lohduttomuus betonihelvetin keskeltä paistaa Preisnerin musiikeista läpi.
Lyhyt elokuva rakkaudesta on upea elokuva, jota ei kuitenkaan voi ihan jokaiselle suositella. Nimestään huolimatta Lyhyt elokuva rakkaudesta ei sisällä elämää suurempaa romanssia, vaan ahdistavaa kuvaelmaa nuorenmiehen tuskaisesta elämänvaiheesta, jota katsoessa tekee välillä pahaa. Temmoltaan hitaahko elokuva etenee mutkatta ja käyttää lyhyen kestonsakin mainiosti hyväksi. Kieslowskin mestarillinen ohjaajan ote ja yhdessä Krzysztof Piesiewiczin kanssa kirjoitettu käsikirjoitus antavat elokuvalle varman jalustan ja lopputulos on kokonaiseksi hiottu, pesunkestävä mestariteos. Lyhyt elokuva rakkaudesta jättää tapahtumien tulkinnan katsojan toimeksi eikä sorru alleviivailuun tai turhaan selosteluun, mitä missäkin kohdassa tarkoitetaan. Symbolismi ei kuitenkaan ole ylitsevuotavaa tai edes itsetarkoituksellista, mutta on oiva lisä elokuvan jo muutenkin niin syvälliseen ajatusmaailmaan. Monia elämän keskeisiä kysymyksiä sisältävä teos on vain yksi esimerkki, miksi Krzysztof Kieslowski on niin mahtava elokuvantekijä. Sellaisen mestarin kuin Kieslowskin kuolema jättää aina taideteollisuuteen suuren aukon, mutta onneksi mestarin perintö pysyy ja hänen elokuvansa jäävät historiaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa Suomenkin DVD-levittäjät ymmärtävät Kieslowskin suuruuden...
nimimerkki: The Wolf






















































