Hercule Poirot: Teetä kolmelle (2003)
- Alkuperäinen nimi:
- Sad Cypress
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Dave Moore
- Käsikirjoittajat:
- Agatha Christie, David Pirie
- Pääosissa:
- David Suchet, Diana Quick, Elisabeth Dermot Walsh, Kelly Reilly, Paul McGann, Rupert Penry-Jones
- Maat:
- Iso-Britannia
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 100 min
- Genret:
- Rikos
- Elokuvasarja:
- Hercule Poirot: Murha Mesopotamiassa, Hercule Poirot: Viisi pientä possua, Hercule Poirot: Teetä kolmelle, Hercule Poirot: Kuolema Niilillä, Hercule Poirot: Kohtalokas viikonloppu, Hercule Poirot: Kortit pöydällä, Hercule Poirot: Sininen juna, Hercule Poirot: Hautajaisten jälkeen, Hercule Poirot: Vuoksi ja luode
Keskiarvo
Arvostelut (2): 
Pikatuomiot (16):
Oma pikatuomio
Poirot’n seikkailujen 2k-versiointi se vain jatkuu. Yhtä täsmällisesti ja hienovaraisesti kuin iltapäiväteen tarjoilu brittiporvariston juhlissa.
1940 valmistunut dekkari ja alkuperäisteos tunnetaan lähinnä sen asemasta ensimmäisenä Poirot’n oikeussalitapauksena. TV-leffa ei moiseen asetelmaan juurikaan panosta kuin häilähdyksinä. Sen sijaan peruselementit nuori rakkaus sekä suurperinnön voima näyttelevät isoa osaa tarinassa. Sen murhaisan kosketuksen lisäksi.
David Mooren ote kameraan ja koko elokuvaan on perusvarmaa, mutta riskitöntä ja venytettyä. Omat pikkuvikansa on myös alkuperäisessä tekstissä (ja tittelin suomennuksessa!). Suchet räpiköi viiksineen stoorin mukana vaadittavan draamankaaren puuttuessa lähes kokonaan. Sotkuinen ja silti ennalta-arvattavuutta pursuava loppukohtaus yrittää sentään, mutta vain yrittää.
Kunnianhimoisessa 1989 vuodesta jatkuneessa Poirot-tarinoiden joukossa Teetä kolmelle ei ole mikään merkkiteos, mutta ei kyllä heikko tekelekään. Typerät ylilyönnit tyyliin Vuoksi ja luode (2006) ovat ihastuttavan kaukana, mutta vastaavasti liu’utaan pieneen uneliaisuuden ilmapiiriin normaalia pitemmäksi aikaa. Se ei enää ole edes charmanttia, vaan hieman tylsää.
Vaikka tarjoiltu tee on vahvaa, niin murhapippalot ovat haaleat.
Pisteet: 
Arvosteltu: 26.07.2007
Katsottu: Kotona
Hiljaisuus!-genren ehdoton ykköselokuvasarja, Hercule Poirot, jatkaa kulkuaan Ylen sunnuntai-iltoina. Tämä Agatha Christien luoma charmikas etsivä on tällä kertaa saanut tehtäväkseen selvittää hämärän peitossa olevan rouva Welmanin kuoleman syyn. Virallisena kuolemansyynä pidetään luonnollista vanhuuden tuomaa kuolemaa, mutta raskauttava todiste löytyy kuolemapaikalta, josta Poirot löytää morfiiniä. Tästä hän vetää ensimmäiset johtopäätökset Welmanin siskontyttö Elinor Carlisleen, jonka ihmissuhde avomiehensä Roddy Winterin kanssa on paraikaa huonossa jamassa. Samalla kun belgialaisetsivä tutkii todisteita lisää, Winter ja Carlisle eroavat Winterin rakastuttua toiseen naiseen. Winterin uuden naisystävän tulee kuitenkin noutaja hakemaan ja tämä tietää Poirot’le lisää hommia.
Teetä kolmelle ei tarjoa mitään sen ihmeellisempää toisin kuin viimeisin katsomani Poirot-leffa Viisi pientä possua, mutta menee keskivertoa parempana sunnuntaiviihteenä. Mitään elämää suurempia näyttelijäsuorituksia tästä on turha hakea, mutta charmikas David Suchet vetää roolinsa jälleen kunnialla kotiin. Leffan visuaalinen ilme on tosin karumpi ja leffassa näemme toimintaakin enemmän kuin useimmissa tämän sisarrainoissa. Joka tapauksessa loppuratkaisu on tavallista ennalta-arvattavampi ja elokuva pitää otteessaan loppuun asti. Pätkässä päästään onneksi näkemään Poirot’sa uusia puolia kuten herran temperamenttisuus, kun miehen älykkyyttä aliarvioidaan.
Suosittelisin tätä jokaiselle Poirot-kirjojen ja –elokuvien ystäville sekä hyvien trillerin ystäville, tosin näille pienellä varauksella.
nimimerkki: JohnRambo
Pisteet:
Arvosteltu: 08.08.2005
Katsottu: Kotona
