Gladiaattori (2000)
- Alkuperäinen nimi:
- Gladiator
- Tuotantovuosi:
- 2000
- Ohjaajat:
- Ridley Scott
- Pääosissa:
- Connie Nielsen, Joaquin Phoenix, Russell Crowe
- Maat:
- USA, Iso-Britannia
- Pituus:
- 150 min
- Genret:
- Draama, Toiminta
Gladiaattori kertoo perheensä ja vapautensa menettäneestä Rooman keisarikunnan kenraalista, Maximuksesta. Annan miehen kuitenkin itse esitellä ensiksi itsensä, sillä hän sen todella parhaiten hallitsee. Maximus: "My name is Maximus Decimus Meridius. Commander of the Armies of the North. General of the Felix Legions. Loyal servant to the true emperor, Marcus Aurelius. Father to a murdered son, husband to a murdered wife…and I will have my vengeance, in this life or the next."
Elokuva alkaa näyttävällä sotakohtauksella, jossa Rooma, Maximuksen (Crowe) armeijan johdolla kukistaa viimeisenkin barbaarivihollisensa ja on vihdoin vapaa. Keisari Marcus Aurelius (Harris) on jo hyvin iäkäs ja hauras mies ja ennen kaikkea hyvä ja oikeamielinen hallitsija Rooman keisarikunnalle. Keisari Aurelius rakastaa Maximusta kuin omaa poikaansa ja haluaa tämän jatkavan Rooman hallitsijana. Samaan aikaan Keisarin poika Commodus (Phoenix) odottaa nimeämistään, mutta kuullessaan järkyttävän uutisen Maximuksen valtaannoususta, Commodus päättää murhata isänsä ja kaapata vallan, jossa hän onnistuukin.
Maximuksen perhe ristiinnaulitaan ja poltetaan, hänen itsensä joutuessa orjamarkkinoiden kautta gladiaattoriksi. Näin alkaa tarina surun murtaman, yksinäisen ja katkeroituneen miehen kostoretkestä.
Gladiaattori on elokuvana kaikkea sitä, mitä loistavalta toimintadraamalta vain voi odottaa. Näyttävät taistelukohtaukset ensin sotatantereella ja lopulta Colosseumilla, jossa hevosvaunujen ryminä ja tiikereiden karjunta siivittävät gladiaattoreiden miekan iskuja. Tarina Kenraalin arvon menettäneestä sotasankarista, josta piti tulla Rooman keisarikunnan hallitsija, mutta päätyikin gladiaattoriksi, on hyvin mielenkiintoinen ja saa arvoisensa lopun.
Russell Crowe tekee Oscarin arvoisen suorituksen miehenä joka on menettänyt kaiken arvokkaan elämästään. Crowe osaa eläytyä upeasti tuohon synkänpuhuvaan entiseen Kenraaliin, josta kuoriutuu Colosseumin kruunaamaton kuningas ja jonka ainoana päämääränä on kosto. Joaquin Phoenix on vähintään yhtä hyvä, ellei jopa parempi, ilkeänä ja ärsyttävänä uutena Keisari Commoduksena, joka ei koskaan saanut isänsä rakkautta tai tunnustusta. Hän todella saa katsojat vihaamaan itseään.
Mestariteos, joka jokaisen täytyisi joskus nähdä.
Ridley Scottin ohjaama Gladiaattori on miehen paras ohjaustyö sitten elokuvien Alien- 8.matkustaja ja Blade Runner. Russell Crowe esittää Rooman armeijan kenraalia Maximus Decimus Meridiusta. Joaquin Phoenix näyttelee Commodusta, josta tulee vilpillisesti Rooman keisari.
Commodus pettää Maximuksen ja järjestää hänelle teloituksen, joka kuitenkin epäonnistuu. Maximus matkustaa takaisin kotiinsa, mutta musertuu nähdessään vaimonsa ja poikansa murhattuna ja kotinsa tuhottuna. Maximuksesta tulee orja, josta tulee gladiaattori. Hän hämmästyttää muita taistelijan taidoillaan ja saa liikanimen Espanjalainen. Lopulta gladiaattorit matkustavat Roomaan Colosseumille keisari Commoduksen järjestämiin kisoihin ja Maximus huomaa koston paikan tulleen.
Ridley Scott on työryhmineen ja 100 miljoonan dollarin budjetin turvin luonut upean antiikin maailman, joka on Colosseumia myöten hienosti viimeistelty. Taistelujen ryske ja brutaalisuus syöksyy suoraan ruudulta kotisohvalle ja katsojan tajuntaan. Kaikki hahmot ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia ja myös sivuhahmoihin on panostettu. Russell Crowen ja Joaquin Phoenixin roolityöt hipovat täydellisyyttä. Russell Crowe vankkana ja viisaana Maximuksena ja Joaquin Phoenix täysin henkisesti heikkona ja säälittävänä Commoduksena.
Aivan täydellinen paketti ei kuitenkaan ole kyseessä. Joitakin taistelukohtauksia vaivaa ajoittain pieni sekavuus. Elokuvan musiikki ei nouse kunnolla esille kuin parissa kohtauksessa. Muuten se on varsin neutraalia ja tavanomaista orkesterin pauhausta.
Gladiaattorista on ilmestynyt myös upea kolmen levyn DVD pakkaus, joka sisältää pidennetyn version itse elokuvasta ja runsaasti ekstroja. Gladiaattori on eeppisen seikkailun ystävän varma valinta ja löytää varmasti paikkansa myös monen muun elokuvan ystävän kokoelmista.
nimimerkki: Vega
Arvostelija
Vega
Vieras
Gladiaattori oli ilmestyessään menestysleffa. Se sai peräti viisi Oscaria. Gladiaattori aloitti historiallisten megaspektaakkelien uuden aallon, jolle ei näy vieläkään loppua. Ikävä kyllä, minun on pakko tylysti sanottava suoraan, että tämä on todella yliarvostettu leffa. Vuosi 2000 ei tosin ollut kovin hyvä leffavuosi, mutta kyllä sinä vuonna valmistui parempiakin leffoja. Syyt siihen, mitä vikaa leffassa on, selitän tuonnempana.
Rooman valtakunta on mahtinsa huipulla. Keisari Marcus Aurelius (Richard Harris) pysäyttää germaanit Rooman valtakunnan rajoille. Keisari nimittää ennen kuolemaansa parhaan kenraalinsa Maximuksen (Russell Crowe) seuraajakseen. Keisarin poika Commodus (Joaquin Phoenix) kaappaa kuitenkin vallan ja määrää Maximuksen perheineen teloitettavaksi. Maximus kuitenkin pääsee pakoon. Hänen vaimonsa ja poikansa kuitenkin kuolevat. Maximus saadaan kiinni ja hänestä tehdään gladiaattori.
Jos tehdään historiallinen spektaakkeli isolla rahalla niin sitten pitää tehdä elokuva kunnolla, eikä jättää yli sataa mokaa, jotka loistavat kilometrien päähän. Muutaman mokan olisinkin valmis antamaan anteeksi, mutta jos elokuvassa on mokia vilisemällä ja ne olisi voitu välttää pienellä vaivalla, niin se on jo anteeksiantamatonta. Muun muassa moviemistakes.com on listannut tästä leffasta yli 100 virhettä. Okei, kaikki tekevät virheittä, mutta tässä mennään jo överiksi. Monet mokat näkyvät ikävän selkeästi. Tässä viljellään myös paljon erittäin virheellistä tietoa Rooman historiasta. Elokuva on kaikenlisäksi välistä turhan paatoksellinen ja laahaava. Pituutta olisi saanut saksittua pois. Joten katsokaa mieluummin vaikka 1950 - 1960-lukujen spektaakkeleja.
Löytyy tässä jotain hyviäkin puolia. Musiikki on valittu hyvin. Myös näyttelijätyö on aika hyvää. Varsinkin Commodusta näyttelevä Joaquin Phoenix vakuuttaa roolissaan. Myös Connie Nielsen tekee hyvän roolisuorituksen Lucillana. Tästä leffasta ei myöskään puutu toimintaa. Taistelukohtaukset on tehty todella hyvin.
Kunniakas mies menettää kunniansa ilman omaa vaikutustaan, toisen henkilön kateuden vuoksi, ja pyrkii voittamaan kunniansa takaisin. Noin sanottuna elokuva kuulostaa varsin tavalliselta, mitä se perusjuoneltaan saattaa ollakin. Tarinan tapahtumapaikka ja -aika ovat kuitenkin sen verran harvinaisempaa nähtävää nykyään, että päätin katsastaa onko valtaisan mediamyllytyksen takana varsinaista asiaakin.
Elokuva kertoo Maximuksesta (Crowe), Rooman valtakunnan kenraalista, joka voittoisan taistelun jälkeen ei kaipaa elämältä muuta kuin mahdollisuutta palata kotiin vaimonsa ja poikansa luokse. Kuolevalla keisarilla, Markus Aureliuksella (Harris), on kuitenkin Maximukselle muita suunnitelmia. Keisari haluaa Maximuksen Rooman seuraavaksi keisariksi. Keisarin poika Commodus (Phoenix) on luonnollisesti pettynyt valintaan ja tekee kaikkensa estääkseen keisarin suunnitelmat. Commodus määrää Maximuksen ja hänen perheensä teloitettavaksi. Maximuksen onnistuu paeta, mutta voimattomana ja loukkaantuneena hän joutuu orjaksi. Hän joutuu taistelemaan gladiaattorina ja saavuttaa pian kansan suosion suurena taistelijana. Maximus vannoo kostavansa perheensä murhaan syyllistyneelle Commodukselle kaikki tämän tekemät julmuudet ja huomaa että kansan suosiolla on varsin suuri merkitys Roomassa...
Näyttäisi siltä että mediamyllytys tämän elokuvan ympärillä ei ollut turhaa. Elokuva on kaunista katsottavaa niin kuvauspaikkojen kuin erikoistehosteidenkin kannalta. Muinaista Roomaa on huolellisesti rakennettu uudestaan tätä elokuvaa varten, tosin enemmän tietokoneiden kuin muurareiden ja kirvesmiesten avulla. Elokuva on myös koskettava tarina yhden miehen taistelusta ja omistautumisesta asialleen, vaikka vastapuolen ylivoima tuntuu olevan murskaava. Taistelukohtauksista pitäville elokuva tarjoaa paljon katseltavaa, mutta elokuva toimii erittäin hyvin myös dramaattisena kertomuksena. En tapaa antaa elokuville viittä tähteä, mutta tässä ollaan jo varsin lähellä.
Arvostelija
Jaqqe Nakuttaja
Vieras
Historialliset megaspektaakkelit on tullut töllisteltyä läpi aikojen alosta asti. Varsinkin 60-luvun aikoihin pukkas leffaa hollykylän tuutista reippaammin. Sparctacukset ja Ben Hurit kiertelivät areenaa näyttävästi. Gladiaattori on puhdasta "äijäkamaa". Se on suurelokuva edeltäjiensä ja esikuviensa malliin. Mutta toteutus on puhdasta 2000-lukua.
Commodus perii isänsä Ceasarin kieroin ottein ja on tuleva hallitsemaan Rooman mahtavaa imperiumia. Hän määrää sotasankari kenraali Maximuksen perheineen teloitettavaksi. Maximus onnistuu pakenemaan, mutta perhe menee. Orjuuden kautta Maximus alkaa käymään kostoretkeänsä kohti Roomaa. Kun leffan perusainekset on kasassa voi rytinä alkaa.
Historiallisesta hehkuttelusta huolimatta ei sorruta ylipitkään jaaritteluun. Gladiaattori on toimintaelokuva hyvällä maulla. Alun, viimeisellä rintamalla tapahtuva, taistelu on tehokasta katseltavaa. Näyttävät katapultit, sotilasjoukot ja nuolet -viuh! Kiva kun kaiuttimet herää taas henkiin oikein kunnolla. Areenalla tapahtuvat taistelut on hienoa jälkeä. Ja niitä on useita. Erikoismainintana täytyy mainita todella siistit kohtaukset mukanaan tiikerit ja sotavaunut.
Kuvaus on komeaa. Synkät sävyt ja areenoiden väriloisto mukavassa kontrastissa. Itse pääkallopaikka, Colosseum on tietenkin herätetty henkiin tietokonevelhojen avulla. No hyvältä ja vaikuttavalta näyttää. Musiikki toimii pläjäyksessä kuin häkä.
Vähäeleinen Russel Crowe vetää elämänsä roolin. Aussinäyttelijässä on jotain samaa kuin maanmiehessä Mel Gibsonissa, joka on kyllä valitettavasti pelleillyt itsensä ulos, vastaavanlaisista "äijärooleista". Katkeroitunut Maximus sopii Crowelle kuin naula otsaan. Näyttelijoista vielä mainitsemisen arvoinen on loistosuorituksen sukurutsaan taipuvana pikkukeisarina, Commoduksena, kitisevä Joaquin Phoenix.
Gladiaattori on oodi 60-luvun spektaakkeleille 2000-luvun meningillä. Kiva todeta Ridley Scottin välillä myös tekevän loistavia onnistumisia ohjaajan palliltaan. Viihdyttävässä ja näyttävässä muodossa.























































