Leffakliseet | tekniikka

Digitaalinäytöt (esim. pommit) tai vilkkuvat valot pitävät aina piipitystä.

Lasersäteet ovat näkyviä.

Vaijerit, tukipilarit, kiinnikkeet yms. eivät koskaan kestä ratkaisevalla hetkellä.

Aina yleensä amerikkalaisissa elokuvissa mikin otettuaan ääni kiertää hetken ja loppuu sitten välittämättä siitä että ympärillä ei ole muita esim. sähkösoittimia.

Kaikki ovet on mahdollista potkaista auki (Paitsi Panic Roomissa).

Kun törmäät johonkin sinulle ennestään tuntemattomaan laitteeseen, et tarvitse käyttöohjeitta. Opit käyttämään laitetta pelkästään katselemalla sitä jonkun aikaa.

Sci-fi leffojen tietokoneissa on aina satoja vilkkuvia nappuloita, joita kukaan ei ehtisi oikeasti seuraamaan.

Kattokruunut kestävät yleensä miesten roikkumisen ja heilumisen, mutta ne saa putoamaan yhdellä laukauksella.

Sähkö suihkuaa katkenneen kaapelin päästä kuin vesi letkusta (kumma ettei samanlainen suihku lennä pistorasioista).

Piirroselokuvissa imetään magneetilla tai pölynimurilla tiettyä esinettä metrien päästä vaikka lähimmät esineet eivät liiku yhtään.

Video- ja valvontakamerat antavat millintarkan kuvan vaikka kulman taakse ja videokuvaa voi käsitellä kuin 3D-mallia. Lisäksi kuvaa voi zoomata ilman pikselöitymistä tai kuvan rakeutumista.

Nykyaikaisissa poliisisarjoissa on rikollisen tunnistamiseen laitteet joihin syötetään jokin jälki rikollisesta, DNA tms. Ja koneen toisesta päästä printteri tulostaa tuota pikaa poliisille rikollisen kasvokuvan, puhelinnumeron, osoitteen ja paikan josta hänet voi käydä nappaamassa.

Kaikki tietää aina, mistä katkaisijasta menee mikäkin valo päälle.

Turvajärjestelmät eivät koskaan toimi.

Suurten valaistujen alueiden valojen sammuessa kuuluu aina kova "klang" ääni.

Poliisitutkinnassa turvakameran suttuista kuvaa pystytään zoomaamaan niin kauas ja tarkaksi kuin tarvii. Yleensä etsivä neuvoo zoomaajaa tapahtuman ajan ja kohde on pahiksen kasvot.

Jos henkilö menee pimeään huoneeseen ja raapaisee tulitikun, näkyy vain tuli. Kun tämä sytyttää kynttilän niin koko huone valaistuu.

Kiikarin läpi katsottaessa kuva muodostuu kahdesta vierekkäisestä pallosta (vrt. makaava kahdeksikko). Tosiasiassa kuva on yksi pallo.

Sähkökatkos ei ole vaarana, sillä ainahan on käytettävissä varavirtalähde.

Sci-fi- elokuvissa ei edes yritetä selittää miten erilaiset laitteet toimivat.

Melkein aina esim CSI -tyylisissä sarjoissa ja/tai leffoissa kaikki talteen otettujen näytteiden tulokset saadaan vielä samana päivänä, vaikka oikeasti -oikeassa elämässä- niiden analysoimisessa voi mennä nelisen viikkoakin.

Kun joku nauhoittaa takin taskussa olevalla pikkunauhurilla pahiksesta tunnustuksen tms. niin ääni on aina tarkka ja siitä saa hyvin selvää. Jostain syystä nauhoittaja haluaa aina kertoa pahikselle, että nyt hänellä on nauha, jolloin hän joutuu vaikeuksiin pahiksen yrittäessä saada tuhottua todisteet.

Salaperäisten asioiden tapahtuessa elokuvassa tai sarjassa, kenelläkään paikalla olevista ei ole mukana kameraa tai ääninauhuria. Jos sellainen sittenkin on, niin tallenteesta ei saa mitään selvää jälkeenpäin.

Tarkka-ampuja käyttää lasertähtäintä, vaikka matka olisi pitkä. Luodin lentorataa ei tarvitse kompensoida erikseen. Piste näkyy hyvin kirkkaallakin auringonpaisteella.