Mitä saadaan, kun yhdistetään Disney, Kaislikossa suhisee ja suomalaisille tuiki tuntematon Ichabod Crane? Walt Disneyn tuottama The Adventures of Ichabod and Mr. Toad -elokuva. Se sisältää nimensä mukaisesti kertomukset Ichabod Cranesta ja Kaislikossa suhisee -kirjan herra Rupikonnasta, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Minulla ei ole aavistustakaan miksi Disney on päättänyt yhdistää juuri nämä kaksi tarinaa samaan elokuvaan, sillä en näe näissä mitään toisiinsa liittyvää. Elokuvaa katsoessa tuntuu siltä kuin katsoisi kahta puolen tunnin mittaista lyhytelokuvaa peräkkäin.
Kaislikossa suhisee -tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun, kun taas Ichabod Crane seikkailee 1700-luvun lopulla. Herra Rupikonna on rikas narsistinen Konnankartanon isäntä, jonka mielihalut vaihtuvat yhtä tiuhaan kuin Aku Ankan työpaikat. Ichabod on taikauskoinen kiertävä ‘vanhan kansan’ koulumestari, joka on erikoinen päitä kääntävä ilmestys kaikkialla missä kulkeekin. Herra Rupikonnan tarina on seikkailukertomus, kun taas Ichabod Cranen lähempänä oman aikansa kauhutarinaa Walt Disneyn maustaessa molempia itselleen tyypillisellä kuolemattomalla animaatiokomedialla. Koska nämä ovat niin erilaisia pätkiä, on parempi, että arvostelen molemmat erikseen.
Elokuva alkaa kertojan kirjahyllyjen ääreltä, jossa molemmat tarinat saavat yhteisen linkkinsä kertojan hyllystään valitsemina kirjoina. Aluksi siirrytään Kaislikossa suhisee -kirjan henkilöistä kertovaan tarinaan, josta kertoja palaa takaisin kirjahyllyjen ääreen herra Rupikonnan opittua enemmän tai vähemmän läksynsä. Tämän jälkeen hän vaihtaa kirjan Yhdysvalloissa tunnettuun tarinaan Ichabod Cranesta. Elokuva päättyy kertojan sulkiessa kirjansa tarinan päätteeksi. Yleisesti ottaen pidän animaatioista, jotka hyppivät tarinasta toiseen tällaisella “kirjasta toiseen” -tyylillä. Tässä kuitenkin yhdistetään kaksi niin erilaista tarinaa toisiinsa, että kokonaisuus väkisinkin kärsii katsojan miettiessä pitäisikö elokuvan jälkeinen fiilis olla hilpeys vai pelko.
Herra Rupikonnasta kertovan tarinan painopiste on tämän taipumuksessa innostua äkisti milloin mistäkin, mikä aiheuttaa suuria ongelmia sekä talouden että lain kanssa. Herra Rupikonna ei kuitenkaan piittaa rahasta, jolloin äkkipikaisen luonteen vuoksi vaarana on menettää rikkauksien ja komean Konnankartanon lisäksi myös ystävät. Lopulta yli-innokas luonne vie hänet jopa vankilaan, josta tämä kuitenkin melkein opiksi otettuaan pakenee. Pakomatkalla herra Rupikonna koettaa ystäviensä viisaan Myyrän, sherlockmaisen Rotan ja hermostuneen watsontyylisen Myyrän avustuksella puhdistaa maineensa ja saada jo menetetty Konnankartano takaisin oikealle omistajalleen. Konnankartanossa tapahtuva ajojahti kaikkine kommelluksineen on muuten sitä Disneyn animaatiokomediaa parhaimmillaan! Tarinan vauhdikkaiden tapahtumien keskellä katsojalle koetetaan opettaa, että vaikkei itsehillintä ja rauhallisuus ole aina tie onneen niin ainakin niillä vältytään monelta harmilta; ja että jotkut vain eivät ota koskaan opikseen. Kolme ja puoli tähteä viidestä.
Ichabod Crane on Suomessa melko tuntematon hahmo enkä ainakaan minä ollut koskaan kuullutkaan tästä tarinasta. Ichabod on siis kiertävä opettaja, jonka pitkä ja laiha linnunpelätinmäinen olemus kääntää katseita. Hän saapuu Sleepy Hollow nimiseen kylään opettajaksi ja rakastuu rikkaan maanviljelijän tyttäreen. Itse asiassa tyttö saa kaikkien kylän miesten päät kääntymään ja käyttääkin viehätysvoimaansa häikäilemättä hyväkseen. Myös seudun arvostettu sankarityyppi humoristinen ja voimakas Brom Bones on rakastunut tyttöön, mikä karkottaakin kaikki kilpakosijat Ichabodia lukuunottamatta. Yllättävästi katsojan sympatiat saakin oletettu pahis Bones, sillä tämä jää monien humorististen kommellusten seurauksen kerta toisensa jälkeen nuolemaan näppejään. Ichabodin voimakas taikausko koituu kuitenkin lopulta hänen kohtalokseen ja Bonesin onneksi, kun Bones kertoo rikkaan maanviljelijän juhlissa tarinan päättömästä ratsastajasta, joka etsii päätä itselleen. Ichabod uskoo tarinan varauksetta ja kohtaa ratsastajan kotimatkallaan eikä häntä nähdä tämän yhtä aikaa sekä pelottavan että hauskan ajojahdin jälkeen enää koskaan. Tässäkin pätkässä Disneyn komediapläjäykset nousevat selkeästi esille niin kilpakosijoiden kahinoissa kuin ratsastajien takaa-ajossakin. Nämä kommellukset jäävät kuitenkin herra Rupikonnan tarinan vastaavien varjoon ja kun tarinan juonestakaan ei löydy mitään kovin mielenkiintoista jäävät tähdet kahteen ja puoleen.
Ilman Disneyn kerta toisensa jälkeen toistuvia hulvattomia kommelluksia elokuva yltäisi ehkä kahteen tähteen. Mitä siis lopulta saadaan Kaislikossa suhisee ja Ichabod Crane -tarinoiden sekä Disneyn kombinaatiosta? Kahden melko kuivan täysin erilaisen tarinan hulvattomalla huumorilla höystetty löyhä yhdiste, joka sopii kaikille Disney-huumorista pitäville, mutta vain kertakatsomiseksi.
