Melkein jokaisen mielessä käy ajoittain kysymys, mitä ulkoavaruudessa kaukana ihmiskunnan silmien ulottumattomissa mahtaakaan piillä. Kenelläkään ei ole varmaa vastausta eikä kukaan osaa sanoa, kuinka paljon meitä kehittyneempiä olioita vierailla planeetoilla asustaa, ja ihmiset tuppaavat usein kiinnostumaan juuri niistä asioista, joihin ei ole ratkaisua valmiina tarjottimella heidän nenänsä edessä. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka moni oikeasti haluaisi saada vastauksen – ja millä tavalla.
Entinen pappi Graham Hess (Mel Gibson), joka menetti vaimonsa karmealla tavalla ja jonka usko Jumalaan on turmeltunut ja peittynyt syvälle katkeruuden raskaan harson alle, on vaarassa joutua keskelle uutta tragediaa, kun hänen on täysin yllättäen taisteltava perheensä puolesta ja pantava kaikkensa peliin, jottei saisi kokea uutta menetystä. Usko laitetaan jälleen kerran koetukselle, kun Graham ja hänen lapsensa Bo (Abigail Breslin) ja Morgan (Rory Culkin) sekä pikkuveljensä Merrill Hess (Joaquin Phoenix) huomaavat olevansa outojen tapahtumien keskipisteessä – maissipellolle heidän talonsa edustalle ilmestyy eräänä yönä omituinen kuvio, jollaisia pian putkahtelee esiin ympäri maailman. Eläimet käyttäytyvät omituisesti ja ilmassa on selvästi vaistottavissa jonkinlaista epätavallista värinää.
Bo aistii oitis tapahtumissa jotakin outoa ja hänen veljestään muodostuu pian koko perheen älykkö, kun tämä alkaa ensimmäisenä uskoa avaruusolioiden mahdollisuuteen. Graham ei mielellään kuuntele moisia palturipuheita – hän ei tunnu uskovan mihinkään eikä keneenkään – mutta hänen veljestään ei voi sanoa samaa. Lapset kääntyvätkin pian isäänsä vastaan ja alkavat luottaa silminnähden enemmän Merrill-enoonsa. Grahamkaan ei voi loputtomiin ummistaa silmiään oudoilta tapahtumilta, sillä pian avaruuden muukalaiset todellakin hyökkäävät, ja koska vintin luukku on jäänyt lukitsematta, joutuu perhe lopulta piiloutumaan talonsa kellariin, missä Morgan saa pahan astmakohtauksen ja on vaarassa kuolla ilman hoitoa.
Leffa ei syty kunnolla missään vaiheessa, vaikka pieni liekki kenties kyteekin, eikä tarina sen suuremmin kosketa, ellei sitä käy varta vasten ajattelemaan. Jumalalle selkänsä kääntänyt pappi ja entinen lupaava baseball-tähti ovat molemmat menettäneet uskon omaan juttuunsa, mutta lopulta heille käy sen verran hyvin, että se riittää pelastamaan elokuvan kuin elokuvan. Merril pelastaa muukalaisen kynsiin jääneen veljenpoikansa samalla mailalla, jolla hän aikoinaan baseballia pelasi, ja se on yksi taustatarinan merkittävyyksistä. Etenkin loppukohtaus, jossa Graham pukee pitkän tauon jälkeen papinpukunsa päälle ja jatkaa työtään, voi saada herkemmän kyyneliin. Polku olisi voinut johtaa syvemmälle ja enemmän mutkitellen, mutta niin ei valitettavasti tällä kertaa käynyt. Auto-onnettomuus, jossa Grahamin vaimo kuoli, on kuitenkin legendaarinen ja sitä on jopa parodioitu yhdessä Scary Movie -komedialeffoista.
Phoenix jää hieman yllätyksettömäksi roolissaan eikä Gibsonkaan pääse loistamaan vaikkei hänen näyttelijäntaidoistaan moittimista löydykään. Pikkutyttö Bota näyttelevä Breslin suoriutuu mielestäni erinomaisesti. Hän on lupaava lapsitähti, joka kenties yltää pidemmällekin elokuvien ihmeellisessä maailmassa.
M. Night Shyamalan on ohjannut monia hienoja elokuvia, joten häneltä olisi osannut kenties odottaa enemmänkin. Signs on vain yksi avaruusolioita käsittelevä kertomus monien muiden joukossa eikä se tuo kuvioon kovin paljon uutta lukuun ottamatta pientä ja huomaamatonta taustatarinaa, joka omalla tavallaan pelastaa elokuvan. En tiedä, onko vika minussa, mutta mieluummin eläisin menneisyydessä tämän teoksen maailmassa, vaikka minun täytyykin myöntää, että teemat ovat selkeästi esillä ja kaikki oleellinen kerrotaan mukavasti pelkistettynä ja suhteellisen tiiviissä paketissa. Shyamalan on lahjakas ohjaaja ja olisikin varmasti halutessaan pystynyt rakentamaan Signsin aineksista vaikka kuinka korkean kerrospurilaisen. Elokuvasta puuttuu uskottavuus ja uutuuden hohto, jotka usein osoittavat sille suunnan joko ylös- tai alaspäin.
Signsissa on päädytty loppuratkaisuun, joka pistää ajattelemaan ainakin jollain tasolla. Mitä jos avaruuden muukalaiset hyökkäävät uudestaan, mitä jos niillä on vihamieliset aikeet? Osataanko silloin varautua ajoissa? Mitä jos Graham perheineen ei olekaan koskaan täysin turvassa? Jospa kukaan ei koskaan voi sanoa olevansa täysin turvassa? Mitä tahansa voi tapahtua, mutta ainakin Grahamilla on synkän tulevaisuuden varalta uskonsa ja hänen veljellään poikki räsähtänyt mutta kunniakas baseball-mailansa.
