Joskus kaikki vain natsaa hienosti yhteen. Näin lienee tuuminut 1930-lukulainen yleisö nähdessään Errol Flynnin Bloodina. Robin Hood teki Flynnistä viimeistään ikonin, mutta tämä leffa vei hänet tähteyteen.
Peter Blood (Flynn) on lääkäri ja mies parhaassa iässä. Kohtalo johtaa hänet kauas kotoaan, kun hän erään yön hämärinä tunteina lähtee auttamaan brittien kuningas Jaakkoa (1600-luvulla) vastaan kapinoineita miehiä. Vaikka Bloodilla ei osuutta taisteluihin olekaan, hänet tuomitaan ensin hirteen ja sitten – valtaapitävien oikusta – orjaksi uuteen maahan. Hyvän elämänsä pilaamisesta katkeroitunut mies tahtoo moisen kohtelun tietysti kostaa. Siinä ei silloin paina paljoa edes se, että kuvankaunis neiti Bishop (de Havilland) päätyy ostamaan Bloodin. Lääkäri hinkuu piraatiksi.
Kapteeni Bloodin puitteet ovat hienot, vaikka iso osa leffasta onkin kuvattu (jopa alun ratsastuskohtaus) selvästi studiossa. Rainan huippua kohden kulissit muuttuvat vähemmän pahvisiksi, mikä on hyvä ratkaisu jo ihan tunnelmankin kannalta. Musiikki tietysti pauhaa taustalla kuin meri, joten köpelöinkään lavasteenpuolikas ei tunnu siinä jylyssä kovin pahalta.
Flynn on Bloodina niin elementissään, ettei katsojalle tule kovin helposti mieleen kyseenalaistaa hahmon kumman mutkatonta tietä säilän sankariksi ja merten kauhuksi. Debyyttirooli, jonka kaltaisia rooleja Flynn sitten myöhemmin joutui tekemään useampia – tosin esimerkiksi Robin Hoodissa hänellä on miellyttävämpi kampaus.
Elokuvan muut miehet ovat perusteellisen perinteisiä väännöksiä lupsakoista äijistä, rohkeista kansanmiehistä ja enemmän tai vähemmän mädistä vallanpitäjistä. Ei siis ihme, että mukana on mm. Guy Kibbee, jolta ko. perussuorituksia tilattiin usein. Leffan naiskauneutta edustava Olivia de Havilland on omassa osassaan peräti säihkyvä ja kiltillä tavalla sähäkkä. Näyttelijätär esiintyykin siinä määrin reippaasti, että kyseinen performanssi, vaikkei totaalisen onneton olekaan, eroaa esim. hänen roolityöstään elokuvassa Tuulen viemää niin paljon, että häntä voisi erehtyä luulemaan tässä elokuvassa Elsa Lanchesteriksi. ”Frankensteinein morsian” Lanchester teki myös hiukan vastaavia rooleja.
Seikkailuelokuvaksi Kapteeni Blood on hyvää vanhanajan viihdettä. Toteutuksessaan se tietysti häviää nykyisille tehostepirtelöpyörityksille, mutta vähän pienempikin muksu voinee katsella leffaa saamatta traumoja loppuiäkseen.
