Viimeiset sekunnit

Joku

Ransomissa on lähtökohtaisesti todella mehukas asetelma. Norjalaista turvallisuuspäällikköä esittävä Sean Connery ottaa yhteen brittiläisten terroristien kanssa, jotka ovat kaapanneet lentokoneen ja tämän matkustajat. Kuulostaa lennokkaalta Die Hard -tyyliseltä panttivankitrilleriltä. Sitä se ei ollut. Ransom on lähempänä sellaista poliittista trilleriä joita 70-luvulla paljon kyllä nähtiinkin. Tää on vaan niin kuivalla tavalla toteutettu kuin nuo pahimmillaan on. Monet tuon lajityypin leffat on viihdyttäviä, mutta Ransom on vähän liian hidasotteinen. Sitten kun alkaa tapahtua elokuva onkin jo lopussa. Ei oikeesti ollut raskaan työviikon jälkeen perjantai-iltana ihan kauheen kaukana etten ois nukahtanu kesken tän kattelun. Huono elokuva ei ole kyseessä, näyttelijäsuoritusten ollessa kuitenkin varsin hyviä. Jotenkin vaan kuti jää tän kohdalla piippuun elokuvan aikaillessa ihan liikaa. Jännitekään ei oikein rakennu halutulla tavalla. Pohjoismaisia maisemia ja sen sellaista oli kyllä ihan hauska seurata. Connery itsessään on myös tietysti aina ihan selkeä katselupäätös elokuvalle kuin elokuvalle. Voisin katella ukkoa vaikka juomassa kahvia kaks tuntia, Connery luultavasti vetäis senkin omanlaisella karismallaan maaliin.
++
Ransom oli ehkä Norjaan sijoitettuna trillerinä enemmänkin kuriositeetti, kuin oikeasti toimiva elokuva. Ei huono, mutta auttamattoman mitäänsanomaton.