Rikollinen nainen (1952)
Regina Linnanheimon kirjoittama ja Teuvo Tulion ohjaama melodraama naisesta, miehestä ja mustasukkaisuudesta.
- Ensi-ilta: 01.02.1952
- Ohjaajat:
- Teuvo Tulio
- Käsikirjoittajat:
- Regina Linnanheimo
- Pääosanäyttelijät:
- Eija Karipää, Irja Rannikko, Kurt Ingvall, Paavo Jännes, Tauno Majuri
- Maat:
- Suomi
- Kielet:
- suomi
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Jautsi
Käyttäjä
Rankalla saksimisella olisi ehkä saanut noin tunnin pituisen version, jonka jaksaisi paremmin katsella. Annan tälle puoli tähteä ylimä&... Lue loput
Kuvat
hexter 23.07.2017
Kommentit
Jautsi
Käyttäjä
13.09.18 klo 19:53
Rankalla saksimisella olisi ehkä saanut noin tunnin pituisen version, jonka jaksaisi paremmin katsella. Annan tälle puoli tähteä ylimääräistä, vaikken itsekään tiedä miksi.
Juki
Käyttäjä
26.07.17 klo 23:23
Regina Linnanheimon kirjoittama hieman tylsän oloinen melodraama muistinsa menettävästä naisesta, joka päätyy vangiksi miehensä johtamaan vankilaan. Elokuva ei lukeudu ohjaaja Tulion parhaimpiin teoksiin. Ajalleen tyypillistä ylinäyttelemistä (etenkin Linnanheimon kohdalla) oli tässäkin haivattavissa, eikä kukaan näyttelijöistä tee mitään erityisen hyvää suoritusta.
Myös musiikki oli paikoin todella ylidraamaattista ja hieman jopa häiritsevääkin. Muutamissa auto- ja veneilykohtauksissa oli selvästi havaittavissa, että kohtaus oli osittain kuvattu studiossa. Leffan loppupuolella kuitenkin nähdään ihan hienoa autoilla tapahtuvaa takaa-ajoa, joka tosin on pilattu turhalla nopeutuksella.
kurkkuharja
04.05.13 klo 18:55
Chrattac
Tykittäjä
12.10.10 klo 23:31
Ajalleen tyypillisesti Regina Linnanheimo ylinäyttelee sekopäistä vankia tässä Teuvo Tulion kolmio- tahi neliödraamassa. Valitettavasti elokuvan juoni on siinä vaiheessa pilalla kun katsoja näkee toistamiseen Reginan naaman ja arvaa juonen 99%:sti. Tämä on valitettavaa, sillä juonensa lisäksi elokuva ei juurikaan tarjoa muuta seurattavaa. Loppuratkaisun lähes kokonaan arvattuaan, katsoja jää odottamaan vain sitä kuinka lopun kliimaksi on rakennettu, valitettavasti elokuva jättää senkin suhteen täysin kylmäksi. Kun näyttelijäsuorituksetkin ovat kauttaaltaan pökkelömäisiä, on kasassa elokuva, jonka aikana ainoa katsojan mieleen herännyt ajatus on: ”paljonkohan tämä vielä mahtaa kestää”. Propsit sentään jossain loppuneljänneksellä olleesta, nopeutetusta vanhojen autojen takaa-ajokohtauksesta.
Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu