Junk Head (2017)

Pisteytyksiä: 7
Tarkka arvo: 2.786
Arvosteluja: 0
Kommentteja: 1

Epämääräinen tulevaisuus. Ihmiskunta on muuttunut steriiliksi. Maanalaisissa tunneleissa ja raunioissa elelee määritelmiä kaihtavia robotti- & rojuklaaneja. Elämä on taistelua – myös roboteille.

Genret:: Animaatio, Sci-fi, Seikkailu
Valmistusvuosi:: 2017
Pituus:: 101 min

Ensi-ilta: 08.10.2021
Ohjaajat:: Takahide Hori
Käsikirjoittajat:: Takahide Hori
Pääosanäyttelijät:: Takahide Hori
Maat:: Japani

Kommentit

Arvostelut Kommentit Videot Kuvat

dbgirl
Käyttäjä

20.12.22 klo 21:13

Leffa sijoittuu epämääräiseen tulevaisuuteen, jossa ihminen on keksinyt pidemmän iän salaisuuden mutta muuttunut hedelmättömäksi. Paikka kuhisee outoja ja vaarallisia otuksia, eikä pelkästään ihmisillä, vaan otuksillakin on hankalaa. Paikka on yksi iso harmaa rakennus joka tuntuu jatkuvan loputtomiin joka suuntaan.

Leffa voisi olla äärimmäisen ahdistava, jollei siinä olisi mukana (lapsellista) huumoria. Sen myötä tätä jaksaakin katsella helpommin, joskin toinen puolisko meni minulta hitusen nuokkuessa ohi koska se oli rehellisesti sanoen tylsä. Ennen sitä tämä oli kuitenkin todella mielenkiintoinen ja upeasti luotu oma maailmansa johon upposin täysin ja josta olisin halunnut tietää vielä lisääkin.

Stop motion-animaatio on jo itsessäänkin hankalaa, joten en voi kuin nostaa hattua ohjaaja Takahide Horille joka ohjaamisen lisäksi teki lähes kaiken muunkin itse! Alun puoliskon teemoja olisi voitu syventää enemmän, nyt tämä jää loppujen lopuksi hieman tylsälle selviytymiskauhu-linjalle. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta kun tässä oli aineksia syvempäänkin pohdiskeluun niin siksi se harmittaa.

Otukset olivat karmivia, hyvässä mielessä. Todella hienon näköisiä siis! Ja pidin maailman ankeudesta, kunnon dystopiameininkiä. Eräs kohtaus jossa juostiin käytävillä hirviötä pakoon, toi minulle mieleen hieman Doomin. Tässä oli muitakin pelimäisiä kohtauksia, ne olivat yleisesti ottaen jänniä. Hassusti leffa toi jostain syystä mieleeni myös Brazilin, en tosin tiedä miksi. Ehkä se on vain se harmaus ja ankeus ja se, kun osaansa pitäisi vain tyytyä. Tämä tuntui myös kritisoivan japanilaista työkulttuuria jossa pitää antaa kaikkensa työpaikan eteen. Myös 200-vuotiaana Ja jos ei ole töissä niin on säälittävä luuseri. Tämä maailma on karu paikka ja jotkut kohdat olivat ihan suoraan kauhua, joskin onneksi suurimmilta osin tämä oli enemmänkin seikkailua kiehtovassa ja vaarallisessa miljöössä.

Pituutta olisi voinut kyllä vähän karsia, tai sitten lopun olisi pitänyt olla mielenkiintoisempi, miten vain. Nyt oli vähän liian tylsää mikä harmitti todella loistavan alun jälkeen. Lopputekstien rullatessa oli kiva nähdä pienoismalleja, jotka eivät tosin olleetkaan niin pieniä kuin olin kuvitellut.