Colttikonsertti (1966)
Alkuperäinen nimi: Tempo di massacro
- Tunnetaan myös nimillä:
- Dollari Laukauksesta, Massacre Time
- Ohjaajat:
- Lucio Fulci
- Käsikirjoittajat:
- Fernando Di Leo
- Pääosanäyttelijät:
- Aysanoa Runachagua, Franco Morici, Franco Nero, George Hilton, Giuseppe Addobbati, Linda Sini, Nino Castelnuovo, Rina Franchetti, Tchang Yu, Tom Felleghy
- Maat:
- Italia
- Kielet:
- italia
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Pelimies
Käyttäjä
Franco Nero neroilee taas vaihteeksi villissä lännessä harhaanjohtavasti nimetyssä keskiverrossa spagussa.Fulcin 1.kokoillan elokuvaksi iha... Lue loput
Joku
Käyttäjä
Ennenkuin Lucio Fulci tuli tunnetuksi "Goren Kummisetänä", mies ehti ohjailla muunmuassa spagettiwesterniä. Fulci taisi kyllä hommat myö... Lue loput
Kommentit
Pelimies
Käyttäjä
24.05.22 klo 12:11
Franco Nero neroilee taas vaihteeksi villissä lännessä harhaanjohtavasti nimetyssä keskiverrossa spagussa.
Fulcin 1.kokoillan elokuvaksi ihan jees, vaikka vielä kaukana ollankin myöhempien ja tunnetumpien elokuvien tasokkuudesta ja Four of the Apocalypse on paljon parempi Fulci-länkkäri kuin tämä.
🏜🏜🏜
Joku
Käyttäjä
04.05.22 klo 14:26
Ennenkuin Lucio Fulci tuli tunnetuksi "Goren Kummisetänä", mies ehti ohjailla muunmuassa spagettiwesterniä. Fulci taisi kyllä hommat myös tuolla saralla, siitä on osoituksena meille Massacre Timen lisäksi pari muutakin loistavaa westerniä. Ei Massacre Time tietysti pelkästään ainoastaan Fulcin taidonnäyte ole, vaan esimerkiksi kässäripuolesta vastasi legendaarinen Ferdinando Di Leo, ja elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään nimiä kuten Franco Nero, George Hilton sekä Nino Castelnuovo. Etenkin Franco Nero ja George Hilton on varsinaisia spagujen vakikasvoja, ja molemmat vetää kyllä roolinsa nappiin jälleen kerran. Pahiksena oleva Castelnuovo oli tuohon aikaan tutumpi hieman erilaisista rooleista, ja äijä olikin ilmeisesti kyllästynyt esittämään hyviksiä, ja tuli sitten Massacre Timeen vetämään aika mainion niljakkaan roolin. Hyvän näyttelytyön ja ohjauksen lisäksi elokuvan tunnusmusiikki on spaguille ominaisesti erittäin tarttuvaa kamaa. Varsinaisesta tunnaribiisistä "A Man Alone" vastaa Italiaa euroviisuissakin (1968) edustanut Sergio Endrigo. Hieno ääni kaverilla, ja "A Man Alone" nousee ehdottomasti sinne samaan kastiin Djangon, Ringon, Texas Adiosin ja muiden loistavien spagutunnarien joukkoon. Kaikki nämä tekijät yhteenlaskettuna luo todella tasavahvan spagettilänkkärin.
Massacre Timen juoni on lajityypille tavanomainen, mutta ei kuitenkaan ihan sitä täysin suoraviivaisinta osastoa. Franco Nero näyttelee Tom Corbettia, miestä joka palaa kotikyläänsä vain huomatakseen että kiero liikemies on ottanut kaikki maat ja maatilat haltuunsa. Tomin veli Jeff on tämän poissaollessa ajautunut täysin juopoksi, mutta viimeistään perheen äitihahmon murha roistojen toimesta ajaa Jeffinkin kostonhimon dokaamisen edelle. Tästä alkaa tottakai lännenelokuville ominainen verinen välienselvittely, jossa viuhutellaan luotien lisäksi mm. ruoskaa aika näyttävästi! Elokuva ottaa kuitenkin aikansa, ennenkuin varsinainen räiskintä alkaa. Fulcille ominaista sadistista väkivaltaa on luvassa jonkun verran, joskaan Massacre Time ei ole läheskään edes väkivaltaisimpien spagujen joukossa, vaikka puikoissa onkin itse Lucio Fulci. Meininki ei myöskään ole niin nihilististä kuin esimerkiksi ohjaajan noin kymmenen vuotta myöhemmässä "Four of the Apocalypsessa", vaan huumoria on mukana yllättävän paljon, lähinnä George Hiltonin juopon sivuhahmon ansiosta.
Kaikenkaikkiaan Massacre Time on varsin mehukas annos spagettia, siitä diggaaville. En lähtis ehkä suosittelemaan tätä genreen tutustuvalle ekaksi teokseksi, mutta niille joille kuvio on jo tuttu, tämä on helposti suositeltava elokuva. Vahva suositus myös Arrow Videon julkaisemalle tyylikkäälle "Vengeance Trails" -boksille, jossa on mm. Massacre Time laadukkaalla kuvalla, ja hyvillä extroilla. Mukana on esimerkiks tunnin mittainen haastattelu Franco Nerolta ja George Hiltonilta, jossa käydään läpi miesten uraa sekä tietysti tän leffan tekovaiheita. Paljon oli molemmilla myös mielipiteitä itsestään Lucio Fulcista. Levyllä on myös valittavana tottakai alkuperäinen italialainen ääniraita, tai englanti. Sekä bonuksena vaihtoehtoinen jenkki-versio elokuvasta. Amerikassahan tää elokuva levitettiin nimellä "The Brute and the Beast", siinä missä briteissä filmi tunnettiin "Colt Concertina". Suomessa leffa oli käännetty muistaakseni VHS-aikaan suoraan "Colttikonsertiksi", mutta esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa elokuvaa markkinoitiin "Django-leffana".
JohnRambo
Käyttäjä
10.09.15 klo 21:06
Colttikonsertin vahvuuksina on vahva ja tyylitietoinen spagu-estetiikka, Franco Nero pääosassa sekä kivikova alkutunnari. Valitettavasti kokonaisuus ei futaa aivan toivotulla tavalla, sillä leffan alkupuolta voisi kuvailla jopa pitkästyttäväksi. Loppupuolella leffa parantaa otettaan, koska juoneen saa pikkutwistin kautta lisäpotkua ja tyylikästä ammuskelua nähdään usean minuutin edestä. Nähdäänpä tässä pari kohtaa lopussa mistä John Wookin on saattanut ottaa vaikutteita. Ainakin kyyhkysparven pöllähdys äijän kuollessa oli kummasti tutun näköinen ilmestys.
Epätasainen leffa, jonka kulttisuosion kuitenkin joten kuten ymmärtää. Leffa on valitettavasti suurimman osan ajasta tylsä, mutta parhaillaan se on todella hyvä. Todennäköisesti tästä saisi tehtyä 5/5-näköisen trailerin, jossa olennaiset palat olisivat mukana.
Tumppimies
06.11.12 klo 09:22
Grinch
Käyttäjä
30.08.12 klo 23:10
Kyllähän tämän parissa viihtyi ihan hyvin. Loppukonsertti olikin plussaa.
Edellinen sivu | 1 2 | Seuraava sivu