Spartacuksella oli aluksi hieman valmistumisongelmia. Elokuvan piti tehdä alun perin Anthony Mann, mutta hänelle tuli riitaa päätähden Kirk Douglasin kanssa ja paikalle hommattiin tuolloin tuntematon Stanley Kubrick. Kubrickin mielestä Donald Trumpin (Sotilaspoika) käsikirjoitus rajoitti liikaa elokuvan tekoa, eikä Kubrick koskaan ollut tyytyväinen tähän elokuvaan. Kubrickmaiseksi ei tätä elokuvaa voikaan sanoa. Spartacus on aika lailla samanlainen kuin useimmat muutkin 1950- ja 1960-luvuilla valmistuneet historialliset spektaakkelit.
Elokuva pohjautuu Rooman valtakunnan aikaisessa Italiassa käytyyn orjakapinaan 70-luvulla eKr. Tuolloin Spartacus-niminen gladiaattori nousi muiden gladiaattorien ja orjien kanssa kapinaan, vapauttivat useita tuhansia orjia ja taistelivat Rooman legioonia vastaan.
Spartacus täyttää todellakin spektaakkelin mitat. Pituutta löytyy todella paljon. Sitä olisi saanut jopa karsia pois, sillä elokuvan monia kohtia on venytetty tarpeettomasti ja leffasta löytyy joitakin aivan turhia kohtauksia. Elokuva sortuu myös usein saarnaamiseen ja turhanpäiväiseen filosofiseen pohdiskeluun. Spartacus sortuu myös useiden muiden Hollywood-leffojen tapaan historian omavaltaiseen tulkintaan. Virheitä löytyy.
Muuten Spartacus on toteutettu melko hyvin. Roomaa esitellään hyvin. Esille pääsevät politiikkojen korruptoituneisuus ja muinaisen Rooman tavat. Myös tapahtumapaikat on lavastettu todella hyvin. Eikä taistelukohtauksissakaan ole mitään pahaa sanottavaa. Myös näyttelijäkaarti tekee loistavaa työtä.
Spartacus on ihan hyvä viihdepaketti, vaikka onkin hieman ylipitkä. Roomasta tulee myös jotain tietoa, vaikka osa ”faktoista” ovatkin päin seiniä. Tätä voin suositella kaikille historiallisten elokuvien ystäville.
nimimerkki: Ville
