Frank Sheeran soti Italiassa ja ajan myötä alkoi tehdä erinäisiä hommia Russell Bufalinon (Joe Pesci) kautta ja hommat olivat aika hämäriä ja ammattiliiton kautta Jimmy Hoffa (Al Pacino) on myös Frankin tuttavien joukossa. Vuosikymmenten saaga sisältää talojen maalaamista, perhe-elämää ja likaista peliä kulisseissa kun liittoon kuuluu Anthony ‘Tony Pro’ Provenzanon (Stephen Graham) kaltaisia mafian täysjäseniä.
Martin Scorsese, tuo Queensin fossiloitunut lahja mualiman elokuwalle neuvotteli vähemmän hohdokkaan julkaisukanavan kanssa, kiskoi pienien ja kiukkuisten gangsterien erikoismiehen eläkkeeltä ja päärooliin vakiohumu De Niro ja karsismaattiseksi pomoksi Al Pacino. Budjettia oli paljon ja se meni erikoisefekteihin niiden parhaalla mahdollisella tavalla, sillä vuodet virtaavat, kurtut ilmaantuvat naamaan ja irlantilaisesta kertova elokuva välttää odotetun gangsteriväkivallan tien, sillä Frank Sheeran ei saa luotia naamaansa ja Bobby Kennedy (Jack Huston) sai jääräpäisen tahtonsa läpi ja nuoret pelasivat isäukkojen sopimisia vastaan. Steven Zaillian käsikirjoittaa moniulotteisen elämäntarinan yhdestä ihmisestä ja se on hienoa tekstiä todistetun mestari-Scorsesen ohjatessa sitä myötätuntoisella otteella ja lisäksi osoittaa vanhankin koiran oppivan uusia työmenetelmiä ja tekniikoita ja alistaa ne kaikki tarinan palvelukseen vaikka pienenä miinuksena puoliväli kaipaa hienoista laihdutusta.
Robert De Niro on aiheesta Scorsesen luottomies ja ukon olema Frank Sheeran on vanha kelmi joka aloitti nuorena kelminä ja kasvoi vanhaksi kelmiksi. Vuosikymmenten käsikassarointi jättää kuitenkin jälkensä mieheen. Joe Pesci on hienovaraisesti mukava gangsteri jonka leppoisien maneerien on piinkova juonittelija. Al Pacino antaa karisman huokua ja Jimmy Hoffa on ilmiselvä työväenluokan kasvatti karkeine moraaleineen ja harkintavirheineen. Tällaisten ukkotitaanien varjosta on vaikea huomata muita rooleja, mutta Scorsesen luja ammattitaito takaa niidenkin olevan vakuuttavia.
Pitkä, rauhallinen ja väkevä ajankuva sisältää verta, kyräilyä ja eräät tuttavat ovat jokseenkin huolissaan kun eräs tuttava sanoo tiettyjä asioita ja asioiden ollessa jokseenkin huolestuttavia on aika vaikea saada asioita selvitettyä mitenkään. Erinomaisen hieno, melankolinen draama turhuuksiin ja epämääräisyyksiin haaskatusta elämästä joka päättyi yksinäisyyteen ja vanhuuden jomotuksiin. Efektispektaakkelien parasta A-luokkaa ja koko elokuvan ajan kovaksi kelmiksi osoittautunut Frank Sheeran vanhenee ajan myötä sääliä herättäväksi haamuksi entisistä ajoista ja sama pätee muihinkin konniin.
