Pari tuhatta vuotta sitten Idässä kuohui: Kiina eli levotonta aikaa, jota kutsuttiin Taistelevien Valtioiden ajaksi. Massiivisilla sodilla seitsemän kuningaskunnan välillä ratkaistiin, kuka tulisi lopulta hallitsemaan yhtenäistä Kiinaa. Sotaa ei käyty pelkästään taistelurintamilla; kuninkaat ja muut korkean profiilin johtajat olivat alati tappavien salamurhaajien kohteena. Vuosien saatossa romanttisia tarinoita syntyi näistä mysteerisistä miekkataitureista, ketkä uhmasivat niin sotilaita kuin luonnon lakejakin kunnian ja vapauden nimeen. Näistä tarinoista muodostui legendoja, ja menestyneen kiinalaisen elokuvaohjaajan Yimou Zhangin eeppinen teos Hero kertoo yhden näkemyksen niistä.
Vaikka tunnettukin monista arvostetuista elokuvistaan, kuten Punainen lyhty (1991), Yimou oli taistelulajielokuvien suhteen keltanokka ennen Herota. Asia ei tuntunut kuitenkaan menoa hirveästi haittaavaan, koska tämä silmänautinnoilla kyllästetty wuxia-elokuva tarjoaa yksinkertaisesti hulppeimpia visuaalisia anteja mitä toimintaleffoissa on koskaan nähty. Kontrasteilla ja väreillä mielellään pelaava Yimou ”shokeeraa” katsojan vyöryttämällä näyttämölle unenomaisen kauniita taistelukohtauksia mongolialaisessa lehtimetsässä, tyynessä järvessä tai hiekka-aavikon ympäröimissä vuoristoissa, jossa tuuli ei koskaan lakkaa puhaltamasta.
Alueet toimivat surrealistisen upeina leikkikenttinä nimekkäille (ja näyttäville!) näyttelijöille, ketkä loikkivat, tanssivat ja miekkailevat läpi maan, veden ja ilman sellaisella akrobaatisella sykkeellä, että välillä katsoja tuntee itsekin nousevansa tuolista irti. Trikkivaijereiden ja digiefektien käyttö on ilmeistä, mutta tämä ei himmennä kohtausten arvoa, koska jokaisessa kohtauksessa käytettiin todellakin oikeita ihmisiä. Osat näyttelijöistä eivät omanneet paljonkaan taustaa taistelulajeista, joten heidän ponnistelunsa täydellisyyden tavoitteluun toimintakohtauksissa on todella kunnioitettavaa. Pääosan vetävä Jet Li on positiivisin tekijä koko poppoosta; Hollywoodin huttutoimintarainoihin eksynyt Li on kuin uudelleensyntynyt tässä tuotoksessa, missä hän toimii tapahtumien eleettömänä ja rauhallisena katalysaattorina. Herkkuroolit vetävät myös kuningas Qiniä esittävä Daoming Chen, sekä legendaarinen kung-fu-stara Donnie Yen, kenen lyhyt mutta ytimekäs läsnäolo elokuvan alkuosassa on yksinkertaisesti nannaa seurattavaa.
Heron juonen taso ei ole päätä pökerryttävän kimurantti, mutta Yimoun motiivit eivät nähtävästi olekaan levänneet tarinan kerronnassa. Ratkaisu on toisaalta aivan kelpo; miksi tehdä rakkauden, vapauden ja kauneuden teemoista monimutkaisia? Tämä saattaa laskea Heron joidenkin silmissä lapselliselle tasolle, mutta tätähän yksinkertaiset juonikehykset joskus teettävät. Heron tunnelma on kuin romanttisesta sadusta; kertomus sankareista, ketkä ovat valmiita uhraamaann itsensä suuremman hyvän vuoksi. Aah, tämän kauniin kokonaisuuden kruunaa virheettömän lumoava äänimaisema, joskin Oscar-palkitun Du Tanin säveltämästä musiikista puuttuu ehkä se viimeinen nostattava silaus. Ikimuistettava elokuvatapaus joka tapauksessa.
nimimerkki: SpaceCadet1
