Tinkimätön tarinankerronta ja nopeaa leikkausta sisältävä ohjaus sopivilla visiokikkailuilla on nannaa katseltavaa.

15.1.2002 14:15

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Snatch
Valmistusvuosi:2000
Pituus:99 min

Raikkaille ja reippaile rikostarinoille löytyy tämän katsojan silmissä aina tilaa. Tällä saralla on kunnostautunut Brittiohjaaja Guy Ritchie. Tinkimätön tarinankerronta ja nopeaa leikkausta sisältävä ohjaus sopivilla visiokikkailuilla on nannaa katseltavaa.

Yhtymäkohdilta ohjaajan edelliseen tuotokseen; Puuta, heinää ja muutama vesiperä, ei voida välttyä se on selvää. Tarinan näyttelijät ja itse tarina (tai tarinat) ovat selvää sukua edeltäjälleen. Snatch vain sattuu olemaan jalostuneempi versio ohjaajan edellisestä ohjaustyöstä. Tämä tekee myös elokuvasta edeltäjäänsä paremman. Henkilöhahmot ovat loistavia. Tarina on kehitellympi. Oikeastaanhan kyseessä on taas useampi tarina, jotka sitten pienen liikennetörttöilyn ansiosta nivoutuvat sopivasti yhteen.

Snatch sisältää paljon pieniä ja suuria asioita. Elokuvaa voi katsoa kieli poskessa, mutta parhaiten siitä saa irti kun keskittyy ja kunnolla. Silti sälää säästyy myös toiselle katsomiskerralle. Yksinkertaisesti leffaa katsoessa on hersyvä fiilis koko sen keston ajan. Musta huumori on kukkeimmillaan ja lähes tulkoon joka lause löytää oman paikkansa. Myös inside-joket löytävät herkulliset paikkansa. Kun konna kuulee autoradiosta Madonnan alkutaipaleen roskahitin: ”Lucky Star” ja tokaisee sen olevan loistava biisi, meinaa pullat mennä väärään kurkkuun. Näin myös Ritchien siviilielämä saa tiettävästi osansa…

Brad Pitt vetää pinnat yksinkertaisesti kotiin. ”Kaunispoika” jatkaa sumeilemattoman rumaa linjaansa. Mustalaisirlantilaista mongerrusta soperteleva nyrkkeilylahjakkuus on riemastuttavaa katsottavaa. Pääosin pannulappu päässään ruumiina retkottava DelTorolle myös pojoja! Tärkeä rooli on myös elokuvan koiralla (Staffordshirenbullterrieri). Onnea Richielle oikeasta rotuvalinnasta: parempaa castingiä tuolla saralla ei olisi voinut tehdä!

Oikeastaan Snatcissä saa juuri sitä mitä tilaa. Hersyvä musta huumori ja ”ruma” kielen käyttö (DVD-versiossa muuten loistava ”kiroilugalleria”) löytää aina pienen nurkan tämän töllöttäjän sydämestä. Kun hyvä fiilis jatkuu pläjäyksen loputtua on tiennyt katsoneensa loistavan elokuvan.

Arvosteltu: 15.01.2002

Lisää luettavaa