Tim Burtonin ja Johnny Deppin yhteisten projektien ’huonoin’ elokuva, olematta silti millään tasolla huono.

22.9.2006 17:54

Arvioitu elokuva

Päätön ratsumies on Tim Burtonin ja Johnny Deppin yhteisten projektien ’huonoin’ elokuva, olematta silti millään tasolla huono. Elokuva perustuu Washington Irvingin tarinaan ”The Legend of Sleepy Hollow”, jonka pohjalta Tim Burton on, vapauksia käyttäen, leffansa muokannut. Samaisesta tarinasta Disney on tehnyt oman animaationsa nimeltä The Adventures of Ichabod and Mr. Toad (1949), suomennettuna Herra rupikonna ja Iisoppi kurkinen.

Eletään vuotta 1799. Sleepy Hollow nimisessä kylässä on tapahtunut outoja rituaalimurhia, joissa uhrien päät on katkaistu ja viety. New Yorkista lähetetään halveksittu ihmisoikeuksien puolestapuhuja konstaapeli Ichabod Crane (Johnny Depp) selvittämään mysteeriä. Kylän asukkaiden mukaan murhia suorittaa päätön ratsumies, jonka kerrotaan olevan tapetun Hesseniläisen ratsumiehen (Christopher Walken) haamu. Crane ei heti ensi istumalla usko tarinaa, mutta joutuu itse karmaisevan totuuden eteen, kun joutuu todistamaan päättömän ratsumiehen surmatyötä. Pian konstaapeli kuitenkin huomaa kylässä olevan muutakin hämärää. Kylässä tuntuu olevan käynnissä salaliitto. Lisäksi jotkut asukkaat näyttävät harjoittavan noituutta. Apuna mysteerin selvittämisessä Cranella on nuori orpo poika nimeltään Masbath (Marc Pickering) sekä uusrikkaan maanomistajan tytär Katrina Van Tassel (Christina Ricci), johon Crane rakastuu.

Elokuvan yleisilme on tyypillisen Burtonmainen. Goottilaiset asut, fantasiamainen ympäristö, pieni hökkelikylä ja ainainen sykkyys ovat asioita joista voisi vetää yhtäläisyysmerkin Tim Burtoniin. Synkkä valaistus luo hienosti tunnelmaa, asia jonka Burton on varmaan itsekin huomannut. Kuvaus on selkeätä eikä se puuroudu harvoissa mutta upeissa toimintakohtauksissa. Puvustus ja lavastus ovat toteutettu kauniisti, ja ovat omiaan lisäämään goottilaista tunnelmaa. Musapuolella puikoissa heiluu jälleen vakiomies Danny Elfman. Jälleen kerran mies todistaa lahjakkuutensa, joskin ei pääse sellaiseen lentoon, kuten esimerkiksi Saksikäsi Edwardissa.

Kuten jo edellä mainitsin, taistelukohtauket ovat Päättömässä ratsumiehessä komeaa katseltavaa. Varsinkin itse päättömän ratsumiehen heiluminen miekanvarressa on lähes maagista. Ratsumiehen miekkailukohtaukset onkin toteuttanut stuntmies/näyttelijä Ray Park, joka muistetaan Star Warsin Darth Maulina sekä X-men elokuvan konnana. Ei voi kuin ihailla miehen sulavaa ja taitavaa miekan/kirveen käsittelytaitoa. Ehdottomasti Parkin kaltaisen taiturin käyttö on oikea valinta jo ihan päättömän ratsumiehen hahmon uskottavuuden kannalta.

Herra Burton on jälleen haalinut elokuvaan hyviä näyttelijöitä, joista muutama oli jo hänelle ennestään tuttuja. Pahimman pettymyksen minulle tuotti Christina Riccin suoritus, johon en oikein lämmennyt. Hän ei vain näyttänyt mitään erikoista, ja olen varma, että kuka tahansa toinen naisnäyttelijä olisi pystynyt vähintäänkin samanlaiseen suoritukseen. Sivuosien näyttelijöistä minua eniten miellytti Marc Pickeringin suoritus nuorena Masbathina. Kerrankin lapsinäyttelijä ei millän tavalla ärsyttänyt minua. Toisen varsin erikoisen ja ehkä hupaisankin roolin tekee Christopher Walken. En ole ennen nähnytkään Walkenia tällaisessa roolissa, missä hän vain ärjyy ja näyttää pelottavalta. Hän onnistuu jostain syystä huvittamaan minua suuresti, vaikka tekeekin vakavan ja hyvän roolin.

Pyhän kolminaisuuden Tim Burtonin ja Danny Elfmanin kanssa täydentää Johnny Depp. Tämä elokuva on kolmas Burtonin kanssa toteutettu projekti. Huikeiden Saksikäsi Edwardin ja Ed Woodin roolien jälkeen Ichabod Cranen rooli on pienoinen pettymys. Mitenkään huonosti ei Depp kuitenkaan rooliansa hoida, mutta silti siitä puuttuu se loistokkuus, mikä hänestä huokuu muissa Burtonin kanssa toteutetuissa elokuvissa. Kuitenkin rationaalisen ja hieman pelkurimaisen Cranen rooli istuu ihan hyvin Deppin harteille. Tässä elokuvassa ei nähdä parasta Deppiä, mutta kuitenkin ihan *** ½ -laakin arvoista kuitenkin.

Päätön ratsumies on Tim Burtonin näköinen goottisatu, joka on muokattu vanhasta amerikkalaisesta tarinasta. Kauhuelokuvaksi en tätä luonnehtisi; ehkä paremmin elokuvaan istuu epämääräinen määritelmä ?tunnelmallinen jännityselokuva?. Kaiken kaikkiaan tästä elokuvasta löytyy aika paljon kaikenlaista: romantiikkaa, jännitystä, salajuonia, noituutta ym. Kun tämä kaikki on vielä toteutettu hienosti, ei Päätöntä ratsumiestä oikein voi olla suosittelematta. Joten suosittelen.

nimimerkki: John Christopher Depp II

Arvosteltu: 22.09.2006

Lisää luettavaa