Ohjaajaherra Danny Boylen filmit tuntuvat toisinaan olevan liiankin sekoboltseja, eikä allekirjoittaneeseen liian moni leffa ole mieheltä kolahtanut. Shallow Grave – murhaleikki kuuluu epäilemättä tämän parhaimpien pläjäysten joukkoon.
On kolme kämppistä, ja pitkällisen etsinnän jälkeen vielä yksi lisää. Vaan tuore kämppis ei viivykään kauaa – eräänä aamuna ovi on lukossa, ja sen takana makaa kuollut mies. Sängyn vieressä rahaa – iso haiseva säkki rahaa, joita kukaan tuskin kaipaisi. Kai kämppisten kesken voi pitää pienen salaisuuden?
Kamera, leikkaus, ääniraita ja hillittömiä hahmoja hienosti täydentävät näyttelijät skottiaksentteineen. Tällaisetpa pikkujutut takaavat hyvin kirjoitetulle stoorille sen äärimmäisen tyylikkään ilmeen. Mieleenpainuvin kärkiremmistä on sopivasti kepeyttä yleisfiilikseen tuova Ewan McGregor. Rooli oli miehelle melkoinen pongahduslauta kuuluisuuteen, pari vuotta myöhemminhän Boyle ohjasi häntä huumesekoilussa Trainspotting.
Boyle taitaa kyllä siis vauhdikkaan kerronnan, mutta tällä kertaa alla on myös loistokäsis. Herkullisesti kieroutuvat juonenkäänteet pitelevät otteessaan lopputeksteihin saakka. Perustuksien alla ja terävien dialogirivien välissä sykkii sysimusta huumori.
Kauhuleffasta ei ole kyse, vaikka moni pätkän siihen lokeroon heittääkin. Toisinaan väkivalta on melko rankkaakin, mutta homma välttää pahimmat ylilyönnit. Shallow Grave – Murhaleikki on hyvä osoitus siitä, miten pienelläkin budjetilla voi pystyä harvinaisen napakkaan ja näyttävään trilleriin. Kunhan juttu tehdään antaumuksella.
