80-luvun loppupuolen metalliväännöistä dinosaurukseksi kasvanut Metallica julkaisi DVD-pläjäyksen vuoden 1997 kiertueeltaan Texasin keikastaan. Tuo oli aikaa jolloin bändi kiersi toista maailmankiertuetta ns. megasarjassa. Koko maaiman räjäyttänyt ”Black album” oli saanut juuri seuraajakseen ”Load” -albumin, jonka myötä bändi esitteli myös uudempaa imagoaan. Hiuskuontaloita oli leikattu, kitaristi Kirk Hammetilla maskaraa silmäpielissä… Irtiottoa perinteiseen metallimaailmaan oli ilmassa. Mutta jos musiikki puhuu puolestaan on kyse kuitenkin kiistämättömästä metallista josta ajan myötä on syntynyt yksi merkkipaalu muiden legendojen joukkoon.
Hauskan sananmuunnoksen nimenään omaava DVD on tuplapaketti, joka edelleen etsii vertaistaan konserttijukaisuissa. Itse konsertti on tietenkin hienoa seurattavaa. Kuvaus on ensiluokkaista ja äänipuolikin on kunnossa. Julkaisun 5.1 -ääniraita mörisee kiitettävän selkeästi. Nupit kaakkoon! Lava on rakennettu keskelle areenaa, näyttäen kuitenkin 6 kertaa paremmalta kuin Def Leppardilla silloin joskus. Mukana biiseissä on uutta ja vanhaa, sopivasti sekoitettuna. Niin ja tietenkin myös lainattua, joka on aina kuulunut bändin ”autotallipuoleen.” Mainittakoon ns. harvinaisemmista livesettibiiseistä esimerkkeinä alkuaikojen innokas ”Motorbreath” ja lainaosaston ”Last Caress” sekä setin aloittava ”So What?”
Itse konsertin lisäksi mukana on sopivassa määrin sälää, jotka kaikki ovat mielenkiintoista seurattavaa. Minidokumentteja itse showsta, henkilökunnasta, kiertueesta jne… Takahuoneen lämmittelysessiot ennen keikkaa, joiden projisoinnit yleisön eteen aloittivat keikat, ovat nyt olohuoneessa seurattavissa. Massiivinen kuvagalleria kierteen jokaikisestä paikasta (lähes 1000 kuvaa)… joo, kyllä se Helsinkikin siellä on. Toimivana erikoisuutena täytyy mainita ensimmäinen todella toimiva multiangle -toiminto, johon olen törmännyt. Kolmen biisin ajan voi katsoja seurata keikkaa viidestä eri kuva kulmasta. Kuvakulmat keskittyvät kuhunkin muusikkoon erikseen ja nämäkin kuitenkin ovat erinomaisesti leikattuja!
Cunning Stunts tarjoaa juuri sitä mitä siltä voi odottaakin, joten se lunastaa paikkansa yhtenä parhaista konserttitaltioinneista. Keikka nähdään kokonaan ja se on pituudeltaan lähes kaksi ja puolituntinen. Lisämateriaalin kanssa katsomispituus kokonaisuudessaan lähentelee kolmea tuntia. Tekniikka on moitteetonta ja musiikki vielä parempaa. Ainoa erittäin pieni miinus tulee 4:3 kuvasta joka ei kuitenkaan menoa haittaa. Ottaen vielä huomioon julkaisun iän, on hämmästyttävää että yhtä laadukkaita taltiointeja ilmestyy aivan liian harvoin.
