Sean Thornton (Wayne) palaa kotiseudulleen Irlantiin Amerikanmaalta, jossa elämä ei ruusuin kohdellut. Nyrkkeiltyä siellä kyllä tuli, mutta uraa ei sovi muistella. Vanhoillisen mestan tapoihin on vähän vaikea sopeutua, ja sen kauniin Mary Kate-typykän (O’Hara) veli sattuu olemaan hirveä rähinöitsijä. Noh, eiköhän Irlannissa kaikki lopulta ala sujua mukavasti…?
Vaitelias mies on idealtaan kovin perinteinen, mutta itse leffa toteutuksineen taas harvinaisen viihdyttävä pätkä. Filmi on täynnä hillitöntä stereotypiaa irkuista. Meininki on kuitenkin sen verran mieletöntä, että homman bonjaa vitsinä. Irlanti tarjoaa mojovat puitteet niin Fordin upealle luontokuvakselle kuin satunnaiselle käsirysyllekin, ja dialogista on saatu nautittavan napakkaa. Ehkä tiivistämistä kaipaavan käsiksen takana on toki jonkinmoinen miehen ja naisen pelilautakin, mutta Ford verhoaa leffan syvemmän merkityksen hupikuvan väliin.
Elämänsä aikana Wayne ehti tehdä monta loistavaa roolisuoritusta, mutta Vaiteliaan miehen rooli on silti jonkinasteinen helmi. O’Harakin on mainio. Ja mikä tärkeintä, leffassa on rikas valikoima sivupeesaajia, joita ilman Thorntonin kotikylä ei olisi läheskään yhtä aito. Soundtrack on mieluisaa kuultavaa.
Vaitelias mies oli ilmeisesti Fordille itselleen tavallista rakkaampi pläjäys. Ja lämmintä fiilistä tästä komediasta huokuu, sen kyllä huomaa. Tasaisen varmasti viihdyttävä komedia sisältää muuten loppusuoralla myöskin hienon äijätappelun. Yleensä Pingu ei moisista diggaa, mutta tämä skene ansaitsee ihan kunniamaininnan. Vou!
