Ei ole helppoa syntyä Gaylord Fockeriksi. Senhän opimme jo ykkösosassa. Jay Roachin komediassa häpeäntunteita ei turhaan säästelty ja sukulaiset osoittautuivat värikkäiksi tyypeiksi. Kokonaisuuden värikkyydestä ei sitten puhutakaan yhtään mitään.
Nyt on kakkososan DVD-julkaisun aika, ja samoilla tutuilla teillä jatketaan. Gaylordin (Stiller) hoitsun elämä käy hankalaksi, kun paremman puoliskon vanhemmat pitäisi vihdoinkin esitellä Fockereiden friikille suvulle. Karakterisaatio on sitä luokkaa, että muutama huisi yhteentörmäys ja onnistunut sketsi ovat varmoja nakkeja, mutta kuten sanottua, hyvin lähellä ollaan sitä valjun yleisilmeen täyttämää edeltäjää.
Jay Roach pysyy Jay Roachina, eli ohjaustyyli on turvallista teatterit täyttävää ajatuksen lepuutusta. Fockersin pariskunnaksi on poimittu oivallisesti Dustin Hoffman sekä pelottavahko laulajatar Barbra Streisand. Robert De Niro jatkaa Byrnesin suvun kukkamiesagenttina ja on nyt tiukemmassa iskussa saatuaan bussin alleen ja totuusseerumia ruiskeeseen.
Byrnesien ja Fockersien kohtaaminen sisältää mm. koiran uittamista vessanpöntössä, rajua jenkkifutista sekä seksiterapiaa vanhemmalle väelle. Mukana on myös Pickrenin kaksosten esittämä vauva Pikku-Jack, joka olisi ilman loistokasta ”Ääääs –oooouuuul” –replaansa stoorin turhin huumorinkalastelija.
Meet the Fockers on kertakatselun arvoinen niille, jotka eivät kaipaa mitään yllätyksellistä iltaansa, vaan tahtovat nähdä Perhe on painajainen –leffan hieman uudesta perspektiivistä. Tasapainoista komediaelämystä ei ole luvassa – tasapaksu on se sana, joka mieleen lähinnä tulee. Ja keskikastin hihittelyähän Stillerin Beni on tottunut yleisölleen tarjoamaan.
Käykäämme siis odottelemaan kolmososaa pelonsekaisin tuntein.
