Manhattanin saarelta New Yorkissa pääsee pois kahdella tavalla: siltaa tai tunnelia pitkin. Joka päivä yli kaksi miljoonaa ihmistä matkustaa manhattanille töihin ja takaisin kotiin. Tänä päivänä kaikkien olisi kannattanut valita veden yläpuolella kulkeva reitti.
Tunnelissa tapahtuu räjähdys, jonka seurauksena tunnelin molemmat päät tukkeutuvat. Räjähdyksestä elossa selvinneet ovat loukussa ja luonnollisesti peloissaan. Tunnelista ei vaikuttaisi olevan ulospääsyä, joten sisään lähetetään muistojen vaivaama entinen pelastuspalvelun päällikkö Kit Latura (Stallone). Sisäänpääsyn vaikeuksien jälkeen todelliset ongelmat vasta alkavat, kun tunnelin katto alkaa vuotaa ja sisään valuu hädintuskin plusasteista vettä. Tunnelissa olevia ihmisiä odottaa varma paleltumiskuolema, ellei Latura löydä keinoa saattaa joukkoa päivänvaloon, ulos tunnelista.
Elokuva on täynnä räjähdyksiä, romahduksia ja epätoivoisia tilanteita toisensa jälkeen. Lisäksi elokuva tarjoaa jännittäviä hetkiä ja traagisia tapahtumia eli kaikkea mitä kunnon toimintaelokuvassa kuuluukin olla. Nupit kaakkoon ja menoksi. Stallone esittää roolinsa hyvin, eikä sorru kovinkaan monesti perinteiseen ”minä olen Syltty, maailman pelastaja ja ainoa joka tässä voi auttaa” -rutiiniin. Tehosteet kuuluvat myös elokuvan plussasarakkeeseen.
