Sankari – sehän on se pitkä ja komea tyyppi, jonka sydän on 24 karaatin kultaa?

24.10.2004 23:42

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Accidental Hero
Valmistusvuosi:1992
Pituus:117 min

Aijai, siitä on jo ainakin kymmenen vuotta, kun muut tytöt huusivat NKOTB:lle: ”Iiiik!” Samaan aikaan ostin tohkeissani Satunnaisia sankareita-videon. Kyllä päässä jotain vikaa täytyy olla, jos nukkavieruun popliinitakkiin pukeutunut Dustin Hoffman puree paremmin kuin ryhmä pitkiä ja komeita laulajapoikia. Niin, itse elokuvahan ei ole mikään keräilyn arvoinen klassikkoteos. Sen juonikuviossa on kuitenkin jotakin mukavan vanhanaikaista, joka tekee katselukokemuksesta jokseenkin tuskattoman.

Dustin Hoffman esittää nilkkiä nimeltä Bernie LaPlante. Ukolle on luvassa linnaa ja koko maailma ex-vaimosta (Cusack) alkaen tuntuu haluavan talloa Bernien jalkoihinsa. Kun äijä eräänä ehtoona on menossa hakemaan pientä poikaansa elokuviin, lentokonekin vielä tipahtaa melkein heebon niskaan. Siinä rytäkässä mieheltä katoaa sekä toinen kenkä että ajatus, jonka mukaan maailma on viidakko ja joka tilanteesta pitää luistella matalalla profiililla pois. Bernie tulee pelastaneeksi onnettomuuskoneen 54 matkustajaa. Kohta turmasta selvinnyt toimittaja (Davis) alkaa metsästää pelastavaa enkeliään, miespuolista Tuhkimoa. Sankari – sehän on se pitkä ja komea tyyppi, jonka sydän on 24 karaatin kultaa?

Hoffman näyttää LaPlantena ulkoisesti Keskiyön cowboyn (1969) Ratsolta, mutta aivan samaa sävyä tämä roolityö ei ole. Näyttelijä ampuu suorituksessaan yli, mitä tekevät tietysti sopivissa mitoissa myös mm. Geena Davis ja Andy Garcia. Miten paljon tällainen tuo lisäpotkua komedialle, on eri kysymys. Parhaiten elokuvan sähellys toimii kohtauksissa, joissa kritisoidaan uutisointia ja sitä, miten tosielämän tragedioista tehdään purkkaviihdettä. Itsensä lähes kameraksi mieltävä kuvaaja (Kevin J. O’Connor) on tältä kantilta katsoen leffan hillittömin tapaus. Chevy Chasen cameo-rooli yksitotisena pomomiehenä ei silti jää siitä paljon jälkeen.

Koska elokuva ei sisällä väkivaltaa, vilauttelua tai muutakaan kauhiaa, sitä voi suositella tietyllä varauksella koko perheelle. Voi kuitenkin olla, että Hoffmanin maneerit alkavat kyllästyttää osaa katsojista.

Arvosteltu: 24.10.2004

Lisää luettavaa