Katsoin tämän mestariteoksen juuri kolmatta kertaa. Taksikuski on niitä elokuvia, jotka eivät avaudu täysin ensimmäisellä katsomisella. Kolmas katsomiskerta sai minut ainakin uskomaan Taksikuskin nimeen entistäkin voimakkaammin. Ja juuri, kun olin täällä ehtinyt kehua Raging Bullia ja Casinoa paremmiksi kuin Taksikuski. Unohtakaa mitä sanoin silloin, sillä Taksikuski on kuin onkin parempi. Kolmas katsomiskerta sai minut myös huomaamaan, että Taksikuski on likimain samalla tasolla kuin GoodFellas (jota olen aina pitänyt Scorsesen parhaana leffana).
Travis Bickle (Robert De Niro) viettää tappavan tylsää elämää, ja ei saa yöllä nukuttua. (Samoin kuten Jack Fight Clubissa, joka on saanut Taksikuskita paljon vaikutteita monella tavalla.) Travis käy öisin katsomassa pornoa paikallisessa pelkästään X-Rated -elokuvia näyttävässä teatterissa. Kun tämäkään ei auta univaikeuksiin, Travis päättää ryhtyä ajamaan taksia yön pimeinä tunteina. Kaikki, mitä hän näkee kadulla – prostituoidut, narkkarit, rikolliset, kerjäläiset, sutenöörit, jne. vaikuttavat häneen kovasti, ja hän päättää tehdä asialle vielä jotain.
Taksikuski provosoi yhteiskunnan mallia täysin häpeilemättömästi. Kukaan ei hoida kaikkea mätää pois kadulta, joten Travis päättää otta hommat haltuunsa. Kun Travis saa kyytiinsä senaattori Charles Palantinen, hän ehdottaa paskan siivous hommia hänelle, mutta puheistaan huolimatta Palantine ei tee asialle mitään. Miten voi olla jonkun kaupungin asiat tällä tavalla?
Robert De Niro vetää kerrassaan loistavan roolin yksinäisenä ja elämäänsä kyllästyneensä taksikuskina. Kun Travis mumisee peilin edessä ”You Talkin’ To Me?” -kysymystä edestakaisin, ei voi kuin ihmetellä miehen näyttelykykyjä. Todella legendaarinen kohtaus. Jodie Fosterin rooli 12,5-vuotiaana prostituoituna on mielestäni naisen uran paras rooli. Vaikka Foster saikin parhaan naispääosan Oscarin Uhrilampaista, silti sekään rooli ei ollut niin hyvä kuin Iris. Eräs lempinäyttelijöistäni, Harvey Keitel, vetää myös hyvän roolin Sport-nimisenä ”Low-Life” -parittajana. Ja Peter Boyle on mahtava (kuten aina) Wizardin roolissa.
Pieni spoilerin poikanen. Travis lahtaa porukkaa koko käytävällisen löytääkseen tiensä Ireksen luokse ja pelastaakseen tämän. Travis istahtaa sohvalle yltä päältä omassa ja muiden veressa, ja poliiseja tuppaa sisään joka paikasta. Travis painaa sormensa vasemmalle ohimolleen ja päästää vähän aikaa aseiden ääniä. Siinä on mielestäni yksi elokuva-historian hienoimmista kohtauksista. Todella ajatuksia herättävä kohtaus.
Kirjoitushetkellä Taksikuski löytyy IMDb:n sijalta 36, minulla se menee viidentoista parhaan, ellei jopa kymmenen parhaan joukkon. Lyhyesti sanottuna Taksikuski on loistava ja ajatuksia herättävä elokuva. Yksi huomion arvoinen asia on myös se, että Taksikuskin lohdutonta tunnelmaa lainattiin paljon myöhemmin muun muassa True Romancessa ja Fight Clubissa. True Romancessa lainattin myös piirakan syönnin ja elokuvan katsomisen yhdistämistä, ja Clarencella on samnalainen takki kuin Travisilla Taksikuskissa.
”Listen, You Fuckers, You Screwheads. Here Is a Man Who Would Not Take It Anymore. A Man Who Stood Up Against the Scum, the Cunts, the Dogs, the Filth, the Shit. Here Is Someone Who Stood Up. Here Is…”
nimimerkki: The Wolf
