Likainen Harry herätti aikoinaan melkoisesti kohua ja Suomessa se oli jopa kiellettynä jonkin aikaa. Elokuvaa on syytetty raa’aksi ja poliisien kovia otteita puolustavaksi, mutta tämä on oikeastaan satiirisin keinoin kuvaava rikollisten oikeuksien ja poliisin päätehtävän eli kansalaisten suojelemisen välistä ristiriitaa. Tavalliset poliiseja koskevat säännöt ja rikollisten oikeudet voivat joskus päteä, mutta homma ei ehkä toimi niin hyvin, kun vastassa on kylmäverinen ja ovela psykopaatti.
Likaisessa Harryssa tavataan komisario ’Likainen’ Harry Callahan (Eastwood), joka ei aina toimi sääntöjen mukaan, vaan rikkoo niitä tarvittaessa epäröimättä. Häntä vastassa on mielenvikainen Scorpion (Robinson), joka huvikseen ampuu ihmisiä kerrostalojen katoilta ja vieläpä vaatii lunnaita. Pormestari olisi valmis maksamaan ne, mutta Harry haluaa napata miehen.
Jo elokuvan alkumetreillä katsoja tutustutetaan elokuvan päähahmoihin. Aluksi näytetään, kun Scorpion kylmäverisesti ampuu naisen talon katolta. Sitten pian Harry Callahan on selvittelemässä murhaa ja myöhemmin hän estää omalla tyylillään pankkiryöstön ja esittää henkiin jääneeltä ryöstäjältä kuuluisan kysymyksensä. Ja toki päähenkilöllä on poliisilaitoksen järein ase, 44 magnum. Scorpion on täysin tunnekylmä psykopaatti, jolle tappaminen ja kärsimyksen tuottaminen tuntuu tuotavan suurta nautintoa. Kumpaakin hahmoa rakennetaan erinomaisesti. Harrykaan ei ole tyypillinen vanhan ajan poliisi, vaan hän jättää ohjesäännöt noudattamatta, jos ne tuntuvat olevan tiellä. Hän myös kuulustelee rikollisia ronskeilla otteilla.
Toki myös näyttelijät tuovat oman lisänsä hahmoihin. Clint Eastwood tekee erinomaista roolityötä Harryn roolissa. Onkin hieman vaikea kuvitella ketään muuta Likaiseksi Harryksi. Eastwoodin vähäeleisyys ja uhkaava puheääni sopii erinomaisesti tähän rooliin. Myös Andrew Robinson on erinomainen Scorpionina. Hän on kuin kuka tahansa kaduntallaaja, mutta on todella mielenvikainen ja vaarallinen. Eikä Robinson edes yritä näyttää hullulta.
Likainen Harry on tekoaikaansa nähden ronski ja karu, joten sen herättämä kohu on varsin ymmärrettävää. Likainen Harry myös vei poliisielokuvia uuteen suuntaan. Harry Callahan on aivan uudenlainen poliisi. Hän toimii mieluiten yksin, uhmaa ylempiään ja rikkoo toistuvasti ohjesääntöjä. Ja on Likainen Harry erinomainen kuvaus siitä, kun rikollisten ja uhrien oikeudet joutuvat pahaan ristiriitaan. Laki kun ei anna juurikaan tilaa hoitaa sairaita psykopaatteja pois. Likaisessa Harryssa on myös paljon hienoja ja häijyjä kohtauksia. Muun muassa Scorpionin kuulustelukohtaus ja myöhemmin kohtaus, jossa Scorpion palkkaa miehen pahoinpitelemään itsensä, ovat varsin karuja.
Likainen Harry ei ole aivan täydellinen elokuva, mutta se on silti maineensa ansainnut klassikko, joka ottaa omalla tylyllä tyylillään kantaa rikollisten oikeuksiin. Ja on tämä sikäli nykyäänkin ajankohtainen elokuva, että kunnon kansalaisten on välillä vaikea saada oikeutta. Rikolliset välillä pääsevät helpolla rikoksesta kuin rikoksesta.
