Pidän erittäin paljon Tim Burtonin elokuvistani ja hän on yksi lempiohjaajistani, itse asiassa pidän kaikista hänen elokuvista paitsi Ed Woodista. Jopa Mars Hyökkää on loistava leffa. Eli siis minulla oli ERITTÄIN suuret ennakko-odotukset tälle elokuvalle, ja heti alkuun voin kertoa että tämä elokuva ei todellakaan pettänyt odotuksiani, sillä Sweeney Todd kuuluu satusetä burtonin parhaimmistoon.
Tarina kertoo Benjamin Barkerista (Johnny Depp) jonka ilkeätuomari Turpin (Alan Rickman) juonittelee syyttömänä vankilaan. Kun hän pääse pois vankilasta hän janoaa kostoa, ei ainoastaan vankilatuomionsa vuoksi vaan myös siksi mitä kamalaa hänen vaimollensa ja tyttärellensä tapahtui. Benjamin Barkerista tulee Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi kun hän avaa parturiliikkeensä. Hän ajoi parran herroilta joista ei enää sen koommin kuultu.
Ensinnäkin, näyttelijätyö on loistavaa. Johnny Depp näyttelee jälleen kerran mahtvasti kuten aina. Mies se vaan osaa vetää minkä tahansa roolin. Helena Bonham Carter on myös loistava Toddin rikoskumppanina. Kaikki muutkin olivat loistavia, pääosista sivuosiin, erityismaininta vielä Sacha Baron Cohenille joka veti loistavan rooli suorituksen Adolf Pirrellinä josta on Boratit sun muut kaukana.
Toisena, musiikit. Aivan loistavaa. Stephen Sondheim on säveltänyt loistavat musiikit tähän elokuvaan. Näyttelijätkin laulavat mahtavasti varsinkin Depp. Biisejä on laidasta laitaan ja ne jäävät soimaan päähän. Minulla jäi mieleen erityisesti: Worst Pies in London, Pirelli’s Miracle Elixir, Poor Thing ja Contest. Elokuvan tunnarikin on hyytävä.
Elokuvan ikärajasta, K-18 on ollut paljon puhetta mutta jos minulta kysytään niin kyllä tuo ikäraja tulee ihan syystä.
Mutta loppujen lopuksi itse elokuva, on loistavasti näytelty ja laulettu musikaalitrilleri, jossa on myös kauhua ja mustaa komediaakin. Elokuvan ohjaus on sitä vanhaa kunnon mahtavaa Burtonia. Suosittelen ehdottomasti. Voi nousta ylpeänä seisomaan Burtonin muitten mestariteosten joukkoon.
