Noniin, vihdoinkin suomalaisesta pelistä tehty elokuva! Näitä ei usein näe. Valitettavasti Max P. ei kovin hyvin pelin juonta seuraa.
Max Payne on poliisi, joka normaalisti tulee kotiin töiden jälkeen, mutta vain huomatakseen että hänen rakas vaimonsa ja lapsensa on murhattu, ja tekijä pääsi kaiken lisäksi karkuun. Siitä alkaa Max Paynen epätoivoinen kostoretki, joka on ehtinyt kestää jopa kolme vuotta ennen itse elokuvan tapahtumia.
Elokuva on sinänsä ihan viihdyttävä tapaus, mutta ei mikään mestariteos. Mark Wahlberg on tehnyt parempiakin elokuvia kuin tämän, mutta ihan hyvin hän saa sisäistettyä kivenkovaksi keitetyn poliisin roolin. Sivurooleissa nähdään muun muassa Mila Kunis Mona Saxin roolissa, joka asetetaan hetkeksi Maxin sidekickiksi, sekä Maxin ex-työpari Alex Balder jota tulkitsee hetken Donal Logue.
Elokuvassa ei nähdä kuin ihan hetken pelistä tuttua hidastusaikaa, jota ei viitsitty yhtä kohtausta enempää käyttää ehkä siksi, että pari vuotta sitten ilmestyneet Matrixit suurkuluttivat tätä efektiä. Elokuvassa on myös fantasiamaisia piirteitä, mutta nekin ovat huumehouruja. Nämä efektit toisaalta syövät vähän Maxilla antamaani arvosanaa, mutta kun elokuvaan ei työnnetty hidastuksia, niin nykyajan tietokonetekniikka piti päästä jotenkin käyttämään hyväksi – vaikka sitten enkeleiden muodossa.
Elokuva on ihan katsottava, mutta kyllä se helposti hukkuu muiden ei-mitenkään-ihmeellisten toimintaelokuvien joukkoon. Tämä suomalaiseen peliin (tota on kiva sanoa) on aivan liian keskiverto elokuva sen pidempään muisteltavaksi, valitettavasti.
