(Arvostelussa suomeksi dubattu versio.)
Disneyltä on tullut mitä erilaisempia elokuvia, joista yleensä vanhemmat ovat parempia. On hyviä ja on huonoja Disney-tuotoksia, ja valitettavasti Pieni merenneito kuuluu siihen heikompien Disney-elokuvien kategoriaan.
Ariel on merenneito, meressä hallitsevan Tritonin tytär. Hän on hyvin kiinnostunut maanpäällisestä elämästä, ja eräänä iltana hän nousee veden pinnalle katselemaan ihmisten elämää. Kurkistaessan laivaan hän näkee ikäisensä miehen, Erikin. Ariel rakastuu tähän, ja laivan syttyessä palamaan, hän pelastaa Erikin. Arielin isä ei hyväksy liittoa, jonka seurauksena Ariel kääntyy ilkeän noidan, Ursulan puoleen. Ursula lupautuu antamaan Arielille jalat, jos saa tämän äänen. Pian Ariel onkin mykkänä Erikin seurassa, sillä aikaa kun Ursula suunnittelee katalia juonia kaapatakseen meren valtiuden Tritonilta. Ariel yrittää estää tämän, ystäviensä Pärskyn ja Sebastianin kanssa.
Pienen merenneidon musiikki menettelee, mutta viimeistään laulujen aikana tekisi mieli kelata eteenpäin. Graafinen puoli on hyvää katsottavaa, mutta jälleen tähtiä laskee elokuvan hahmojen olemus, johon oltaisiin voitu panostaa rutkasti enemmän. Hyvänä esimerkkinä elokuvan päähenkilö, Ariel. Hänet on kieltämättä piirretty viehättäväksi nuoreksi naiseksi, mutta loppujen lopuksi hän on varsin näkymätön persoona.
Ääninäyttely on mukiinmenevää, perus Disney-tavaraa. Englanninkielistä versiota kyseisestä pätkästä en ole sattunut näkemään, mutta loppupeleissä edes alkuperäisversion onnistunut ääninäyttely ja hyvät laulukohtaukset eivät pelasta pieleen mennyttä Disney -elokuvaa. Klassikkona tätä elokuvaa on kuitenkin kunnioitettava.
