Vuoden 2016 epäonnistuneen Suicide Squadin jälkeen päätin katsoa erään toisen ”Suicide Squad” leffan, joka tosin on nimeltään Batman: Assault on Arkham. Tämä on erittäin typerä nimi elokuvalle, jossa Batman ei edes ole kovin suuressa osassa. Suicide Squad: Assault on Arkham olisi ollut paljon parempi nimi tällä vuonna 2014 ilmestyneelle animaatioelokuvalle. Ilmeisesti tämä elokuva pohjustaa Batman: Arkham-pelisarjaa, jota en ole valitettavasti pelannut.
Amanda Waller kokoaa tiimin pahoja ihmisiä ja sitten pahat ihmiset menevät räiskimään Arkhamiin. Miksei käsikirjoitukseen voitu panostaa enempää?
Assault on Arkham ei yllätä ollenkaan siinä, että se on verinen. Niin oli myös Son of Batman, Batman vs. Robin ja Batman: The Killing Joke. Mukana on myös yksi seksikohtaus. Tätä ei kannata siis katsoa, jos sattuu olemaan hieman nuorempaa sorttia. Musiikki on onneksi hyvää. Elokuva sisältää myös pari kohtaa mitkä jättivät mietityttämään minua, esimerkiksi kun Batman oli pukeutunut Black Spiderin asuun, mistä hän sai takaisin oman asunsa? Juoni siis ei todellakaan ole mistään parhaasta päästä, jonka takia toimintaan pureudutaan enemmän.
Kevin Conroy on Batmanin äänenä taas loistava, jos joku ei nyt tiennyt. Eiköhän se ole jo kaikille selvä, että Conroy osaa kyllä hoitaa hommansa. Harley Quinn on hahmona tässä oudolla tavalla ärsyttävä. Hänestä ei sitten ota tolkkua… Pidänkö hänestä? Enkö pidä? Deadshotilla korvattu Deathstroke on tässä kai se jonkinlainen päähahmo, vaikka edelleen rakastan Mark Hamillin ääninäyttelemää Jokeria, onhan se nyt pakko myöntää, että Troy Baker vetää erittäin hyvän suorituksen, joka ei tipu kauas Hamillin versiosta. Muut hahmot ovat sitten mitä ovat, mutta he eivät oikein jääneet mieleen tai en keksi heistä oikein mitään sanottavaa.
Jos haluatte katsoa tätä hieman paremman Batman-animaatioelokuvan, niin suosittelen Batman vs. Robinia, Mustan kostajan paluuta ja Batman: The Dark Knight Returns, Part 1 sekä 2. No olihan tämä hiukan parempi kuin se David Ayerin tulkinta aiheesta.
